Takaisin

MATA-vahingoilta suojelevat ja vahingoille altistavat tekijät MYEL-vakuutettujen maatalousyrittäjien koko työuran kattavan tarkastelun perusteella

Ala:

Hyvinvointi / Maataloustyö

Kesto:

11/-1 - 11/-1

Tila:

Päättynyt

Tekijät:

Tutkija Janne Karttunen (TTS) ja apulaisprofessori Risto Rautiainen (Nebraskan yliopisto)

Rahoittajat:

Maatalousyrittäjien eläkelaitos, työturvallisuusapuraha

Yhteistyökumppanit:

Maatalousyrittäjien eläkelaitos

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työtapaturmien ja ammattitautien riskitekijöitä maatalousyrittäjien keskuudessa. Riskitekijöiden tunnistamisen avulla voidaan kohdistaa torjuntatoimenpiteitä kustannustehokkaasti tietyille henkilö- ja tuotantosektoreille. Tutkimus rahoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) työturvallisuusapurahalla.

Tutkimuspopulaatiossa oli 85 980 maatalousyrittäjää, joilla oli vuosina 2001?2003 Melan ylläpitämä maatalousyrittäjien työeläkevakuutus (MYEL) ja tapaturmavakuutus (MATA). Selitettäviä muuttujia olivat edellä mainittuina vuosina kyseisille maatalousyrittäjille korvatut työajan tapaturmat (19 643 kpl) ja ammattitaudit (1 127 kpl) eli niin sanotut MATA-vahingot. Selittäviä muuttujia eli potentiaalisia riskitekijöitä olivat maatalousyrittäjien MYEL- ja työterveyshuoltotiedot sekä Tiken maatilarekisterin tiedoista tilan päätuotantosuunta, pelto- ja metsähehtaarit sekä tuotantoeläinten eläinlajit ja -määrät. Selittävät muuttujat olivat vuodelta 2002. Kaikki tutkijoiden käsittelemä aineisto oli de-identifioitua. Riskitekijöiden vetosuhteet (OR) ja luottamusvälit (CI) selvitettiin 95 prosentin (P<0,05) luotettavuustasolla eteenpäin askeltavalla logistisella regressioanalyysillä.

Valtaosalle (71 794; 83,5 %) maatalousyrittäjistä ei korvattu vuosina 2001?2003 yhtään MATA-vahinkoa. Yhteensä 14 186 yrittäjälle korvattiin ko. vuosina yksi (10 681 hlöä; 12,4 %) tai useampia (3 505 hlöä; 4,1 %) vahinkoja – vakuutetuista 1 116:lle (1,3 %) korvattiin kolmen vuoden sisällä vähintään kolme ja enimmillään yksitoista MATA-vahinkoa (19,7 % vahingoista).

Seuraavat maatalousyrittäjään tai -yritykseen liittyvät muuttujat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kohonneeseen työtapaturmariskiin: korkea ikä, sukupuolena mies, äidinkielenä suomi (vs. ruotsi), korkea maataloustulotaso, asuminen tilalla (vs. tilan ulkopuolella), työskenteleminen palkattuna perheenjäsenenä (vs. tilan omistaja), suuri peltoala, tietyt maakunnat tilan sijainnille (vs. Etelä-Karjala), maatalousyrittäjien työterveyshuollon jäsenyys, tietyt päätuotantosuunnat ja erityisesti karjatalouden harjoittaminen (vs. viljantuotanto) sekä nautaeläinten, siipikarjan, lampaiden tai hevosten pito tilalla. Edellä mainituista muuttujista tilan peltoala, työterveyshuollon jäsenyys ja karjatalouden harjoittaminen olivat yhteydessä myös kohonneeseen ammattitautiriskiin.

Tulosten perusteella voidaan suosittaa, että maatalousyrittäjiä kannattaisi jatkossa ryhmitellä todettujen riskitekijöiden suhteen, jotta neuvonta-, koulutus- ja tutkimusresursseja sekä vakuutusteknisiä toimenpiteitä kyettäisiin kohdentamaan aikaisempaa tuloksellisemmin ja kustannustehokkaammin sekä varhaisessa vaiheessa työuraa. Suomenkieliset miehet ja erityisesti viljelijäpariskunnat, joilla on eläinmäärältään, peltopinta-alaltaan ja maataloustuloltaan suuri karjatila ? varsinkin lypsykarjatila, muodostavat selviä riskiryhmiä. Muita riskiryhmiä ovat esimerkiksi emolehmiä kasvattavat ja hevostaloutta pää- tai sivutoimisesti harjoittavat sekä hevosia harrastusluonteisesti kasvattavat maatalousyrittäjät, koska hevostalous ja emolehmien kasvatus ovat ainoita tilamäärältään kasvavia tuotantosuuntia maassamme. Työterveyshuollon jäsenten kohonneelle vahinkoriskille voidaan esittää perusteluja, jotka vaativat lisäselvityksiä.

Hankkeesta julkaistu:

Tutkimuksen yksityiskohtaiset tulokset julkaistaan tieteellisessä artikkelissa. Tutkimuksen rahoittajalle (Mela) on luovutettu yhteenveto hankkeen tuloksista.

Karttunen, J. & Rautiainen, R. 2010. Työtapaturmien ja ammattitautien riskitekijät suomalaisten maatalousyrittäjien keskuudessa. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2010 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 26. Toim. Anneli Hopponen. 6 s.

Karttunen, J. and Rautiainen, R. 2009. Risk Factors for Injuries and Occupational Diseases in Agriculture in Finland. International Colloquium on Safety and Health in Agriculture of the ISSA-Section Agriculture, 9?11 September, Gdansk, Poland. Extended abstract. 5 p.

Karttunen, J. and Rautiainen, R. 2008. Risk factors for occupational injuries and diseases in agriculture – Preliminary results and plan for comprehensive study 2008?2009. Proceedings of Nordic Meeting on Agricultural Occupational Health, 1?3 September, Aarhus, Denmark. Abstract. p. 5.

Karttunen, J. 2007. Mitkä tekijät ”suojelevat” maatalousyrittäjää työtapaturmilta? Teho 5: 4?6.

Muut asiaan liittyvät tutkimukset TTS tutkimuksessa:

Maatalousyrittäjiin kohdistuvien työsuojelutoimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen kohderyhmien segmentoinnin avulla.

Lähteitä ym. vinkkejä asian tiimoilta:

maataloustyöt – töiden organisoinnilla turvallisuutta ja tehokuutta maatiloille. Työtehoseuran julkaisuja 397. 75 s. Saatavilla Internetistä: http://www.tts.fi/images/stories/tts_julkaisut/tj397.pdf

Karttunen, J. 2005. Vakavat työtapaturmat maatiloilla – Tapaturmien syyt ja ehkäisykeinot. Työtehoseuran maataloustiedote (574) 1. 12 s.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto