Takaisin

Hiehohotelli – hiehonkasvatuksen ulkoistaminen

Ala:

Maataloustyö

Kesto:

01/2009 - 11/2011

Tila:

Päättynyt

Tekijät:

Markku Lätti, Veli-Matti Tuure

Rahoittajat:

Pohjois-Savon Ely-keskus

Yhteistyökumppanit:

Savonia ammattikorkeakoulu, MTT, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n

Tiivistelmä:

Hiehohotelli –hanke oli Savonia ammattikorkeakoulun, MTT:n, TTS Työtehoseuran, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n yhteishanke, jota rahoitti Pohjois-Savon  työ- ja elinkeinokeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (2007–2013). Hankkeen avulla selvitettiin lypsykarjatilan ja hiehonkasvatusyrityksen hyötynäkökohdat ja liiketaloudelliset edellytykset hiehonkasvatuksen ulkoistamisessa. Hankkeessa tarkasteltiin hiehokasvatuksen ulkoistamisen vaikutuksia eri kokoluokkia edustavilla lypsykarjatiloilla sekä toiminnan järjestämistä uudessa hiehokasvattamossa. Lisäksi tarkasteltiin ulkoistamisen vaikutuksia eläinterveyteen ja toiminnan vaatimia sopimuksia. Työtehoseuran päänäkökulma oli ulkoistamisen vaikutukset työnkäyttöön: kuinka työmäärä muuttuu kasvatettaessa hiehot lypsykarjatilalla/hiehokasvattamossa sekä kuinka paljon työaikaa hiehojen siirrot tilojen sisällä ja välillä vaativat. Mielenkiintoinen tarkastelukohde oli myös se, kuinka paljon lehmäpaikkoja voidaan lisätä nuorkarjalta ulkoistettaessa vapautuvaan tilaan ja kuinka tämä muutos vaikuttaa maitotilan työmäärään.

Ulkoistettu hiehonkasvatus tarkoittaa sitä, että maidontuotantoon tulevia hiehoja ei kasvateta niiden syntymätilalla vaan toisella, kasvatukseen erikoistuneella tilalla, josta eläimet tulevat takaisin lypsykarjatilalle ennen ensimmäistä poikimistaan. Ulkoistamalla hiehojen kasvatus voidaan maitotilalla keskittyä maidontuotantoon ja saadaan lisää lehmäpaikkoja navettaan, jolloin tuotantoa on mahdollista kasvattaa ilman suuria rakennusinvestointeja. Uuteen navettaan investoitaessa eläinaineksen hankinta helpottuu, kun nuorkarja kasvatetaan muualla. ”Parsi tuottaa enemmän lypsämällä kuin hiehoa kasvattamalla” kuvaa hyvin hiehonkasvatuksen ulkoistamisesta saatavaa hyötyä lypsykarjatilalla. Tavoitteena on, että tilalla tuotetaan entistä enemmän maitoa.

Kannattavuuden edellytyksiä lypsykarjatilalla

Hiehonkasvatuksen ulkoistamisen kannattavuus riippuu paljon siitä, mitä navettaan tulee nuorkarjan tilalle. Jos ulkoistamisen tavoitteena on vain työmäärän pienentäminen, ei tilan kannattavuus välttämättä parane, ellei lypsylehmien määrä lisäänny. Toisaalta työmäärä saattaa kasvaa huomattavastikin, jos nuorkarjan tilalle tulee lypsylehmiä, ellei vastaavasti investoida työtä helpottavaan teknologiaan.

Jos ulkoistaminen mahdollistaa lehmämäärän lisäämisen, kannattavuus paranee, tilanteesta riippuen reilustikin. Kannattavuus on kuitenkin hyvin herkkä maidon hinnan muutoksille. Jos maidon hinta putoaa nykytasosta, ulkoistamisen kannattavuus heikkenee rajusti. Jos tilan keskituotos on korkea, ulkoistaminen on yleensä hyvin kannattavaa, koska tilan tuottama maitomäärä kasvaa voimakkaasti. Matalan keskituotoksen tiloilla ulkoistaminen ei välttämättä ole yhtä kannattavaa.  
Hiehokasvatuksen ulkoistaminen edellyttää kuitenkin pitkäkestoista suunnittelua. Varsinkin, jos navetassa tehdään muutoksia, joilla nuorkarjapaikat vähenevät rajusti tai poistuvat liki kokonaan, on oltava varma siitä, että ulkoistaminen jatkuu useita vuosia. Tietenkin myös hiehonkasvattajan tulee olla kiinnostunut pitkäkestoisesta sopimuksesta, etenkin jos hänenkin tilallaan tehdään navettaremonttia kasvattamon takia.

Hyödyt hiehokasvattamon näkökulmasta

Hiehokasvattamon tärkein tuote on hyvä poikiva hieho, josta tulee hyvä lehmä. Maidontuottajan on nähtävä hyöty hiehonkasvatuksen ulkoistamisesta, jotta hän on valmis siitä maksamaan. Tähän saakka hieho on ollut useimmiten vain maidontuotannon sivutuote, jolloin kasvatus on ehkä ollut tehotonta ja eläimen potentiaalia on hukattu. Hiehonkasvatus kuitenkin edellyttää rautaista ammattitaitoa, sillä epäonnistumisen mahdollisuuksia on useita. Erikoistuneen hiehonkasvatuksen etu on siinä, että kaikki toiminnot on suunniteltu nimenomaan hiehoja varten: rehun tuotanto, rakennus, työtavat jne. Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen aiheuttaa mm. kuljetuskustannuksia ja eläinterveysriskejä, ne voivat kompensoitua erikoistumisen tuomalla hyödyllä.

Kasvatuspäivän hinta on ratkaiseva tekijä hiehokasvattamon kannattavuudessa. Vaikuttaa siltä, että osa kasvattajista ja maidontuottajista on käyttänyt kasvatuspäivän hinnan määrittelyssä puskaradion tietoa siitä, millaista hintatasoa muut pitävät. Hinnan määrittelyn on kuitenkin lähdettävä kustannuksista, mutta samalla on otettava huomioon maidontuottajan saama hyöty. On tärkeää sopia asioista kirjallisesti, mm. siitä, mitä hoitopäivämaksun hintaan sisältyy.

Hiehokasvatuksessa olennaista on tietenkin se, että tuloksena saadaan hyviä ensikoita lypsykarjatilan uudistukseen. Silloin painopiste hiehonavetassa tulee olla hyvässä hoidossa, tarpeenmukaisessa ruokinnassa ja kiimantarkkailussa. Lähettävän lypsykarjatilan kannattaa pohtia tarkasti, tarvitaanko kaikkia syntyviä lehmävasikoita uudistukseen. Hiehokasvatuksen kustannukset tulevat näkyviksi, kun kasvatus ulkoistetaan. Tällöin uudistuksessa todennäköisesti käytetään tarkempaa harkintaa, ja ennen pitkää päädytään korkeampaan keskipoikimakertojen määrään ja parempaan elinikäistuotokseen. Hyöty siis ulottuisi hyvin laajalle koko maitoketjussa. Lisäksi tästä kehityksestä koituisi hyötyä myös naudanlihantuotantoketjulle, kun entistä useampi hiehovasikka ohjautuisi naudanlihantuotantoon.

Hankkeesta julkaistu:

KAUPPINEN, R., PARTANEN, K., VIITALA, H., REMES, K., MÖNKKÖNEN, S., TUURE, V-M., PALVA, R., LÄTTI, M., KAILA, E., KIVINEN, T., HUUSKONEN, A. Hiehohotelli - hiehokasvatuksen ulkoistaminen. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (2010):27, p. 145. Maataloustieteen Päivät: Helsinki, 2010.

KAUPPINEN, R., PARTANEN, K., VIITALA, H., REMES, K., MÖNKKÖNEN, S., TUURE, V., PALVA, R., LÄTTI, M., KAILA, E., KIVINEN, T., HUUSKONEN, A. Hiehohotelli - hiehokasvatuksen ulkoistaminen. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (2010):26, 4 p. Maataloustieteen Päivät: Helsinki, 2010 Url , Julkaistu 11.1.2010.

KAUPPINEN, R., PALVA, R., KIVINEN, T. Kuka kasvattaa maitotilan hiehot. Teho (2009):2/2009, 24-25.

KAUPPINEN, R. (TOIM). 2011. Hiehohotelli - Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen Opas kasvattajille ja ulkoistajalle. Luettavissa:  http://hiehohotelli.savonia.fi

KIVINEN, T., HUUSKONEN, A., JOKI-TOKOLA, E., RAINIO, V., RUOHO, O. Hiehot pois ja tilalle toinen robotti. Nauta 41(2011):2, 31-33.

KIVINEN, T. Hiehohotellit tanskalaisittain. Nauta 40(2010):5/2010, 59-61.

KIVINEN, T., PARTANEN, K., MÖNKKÖNEN, S., TUURE, V-M. & LÄTTI, M. 2011. Heifer hotel – a new model for livestock management. In: CIOSTA CIGR V Conference Efficient and safe production processes in sustainable agriculture and forestry, June 29–1 July 2011 Vienna – Austria: book of abstracts.

LÄTTI, M., TUURE, V-M., KAUPPINEN, R., PARTANEN, K. & KIVINEN, T. 2012. Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen – tarkastelussa työmäärä maito- ja hiehonkasvatustiloilla. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus 1/2012 (636). 8 s.

PARTANEN, K., KAUPPINEN, R., MÖNKKÖNEN, S., VIITALA, H., LÄTTI, M., TUURE, V.-M., KIVINEN, T., HUUSKONEN, A., JOKI-TOKOLA, E., RAINIO, V., RUOHO, O. Uusi pihatto nuorkarjalla vai ilman? Nauta 41(2011):3, 71-73.

PARTANEN, K., KAUPPINEN, R., VIITALA, H., MÖNKKÖNEN, S., LÄTTI, M., TUURE, V., KIVINEN, T., HUUSKONEN, A., JOKI-TOKOLA, E., RAINIO, V., RUOHO, O., REPO, M. Kannattavuutta hiehonkasvatukseen. Nauta 40(2010):4, 63-65.

PARTANEN, K., REMES, K., KAUPPINEN, R., VIITALA, H., MÖNKKÖNEN, S., PYYKKÖNEN, K., LÄTTI, M., TUURE, V.-M., KIVINEN, T., HUUSKONEN, A., JOKI-TOKOLA, E., RAINIO, V., RUOHO, O., REPO, M. Hiehot kasvattamoon - mikä muuttuu lypsykarjatilalla. Nauta 40(2010):3/2010, 84-86.

RUOHO, O., RAINIO, V., Nautojen tarttuvia tauteja Suomessa. Nauta 41(2011):1; 29.

RUOHO, O., RAINIO, V., Hiehokasvatuksen terveysriskit hallintaan. Nauta 41(2011):1; 26-28.

TUURE, V-M., LÄTTI, M., LUOMA, T. & KAUPPINEN, R. Outsourcing the breeding of heifers on a dairy farm. In: Bernhardt, H. & Höldrich, A. (eds). 17. Arbeitswissenschaftliches Kolloquium. VDI-MEG-Fachausschuss. Arbeitswissenschaften im Landbau und Lehrstuhl für Agrarsystemtechnik der Technischen Universität München Weihenstephan. März 14-15, 2011 Freising-Weihenstephan, Germany. pp. 182–185.

Muut asiaan liittyvät tutkimukset TTS tutkimuksessa:

Inno-nauta

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto