Takaisin

Hallikasvatuksen vaikutus työnkäyttöön, työmenetelmiin ja -olosuhteisiin minkkitiloilla

Ala:

Hyvinvointi / Tuottavuus / Yrittäjyys

Kesto:

01/2005 - 12/2007

Tila:

Päättynyt

Tekijät:

Markku Lätti, Leila Warén-Backström, Miia Maasola, Veli-Matti Tuure

Rahoittajat:

Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, paikallisyhdistykset

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa perustietoa minkinkasvatuksen työmenetelmistä, työnkäytöstä, töiden kuormittavuudesta ja työskentely-ympäristön olosuhteista sekä perinteisessä varjotalokasvatuksessa että hallikasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksen, kaikille vuonna 2005 toimineille minkinkasvattajille (N=577) tehdyn kyselyn, vuosien 2006 ja 2007 aikana tehtyjen työntutkimusten ja erillisten häkkikokeiden avulla. Tulosten mukaan minkkitiloilla on käytössä hyvin paljon erilaisia työmenetelmiä, -käytäntöjä ja -menetelmäketjuja samastakin työstä, jonka vuoksi vaihtelut työajoissa ovat suuria. Lisäksi vaihtelut samallakin työmenetelmällä tai -ketjulla ovat suuria. Eniten aikaa vieviä töitä minkkitiloilla ovat ruokinta, juotto käsin, pesäkoppien kuivitus, tarkkailu, nahkonta ja paritus. Työmenetelmät ja –järjestelyt minkkien varjotalo- ja hallikasvatuksessa eivät yleensä suuresti eroa toisistaan. Myöskään työnkäytössä kasvatustapojen välillä ei juuri ole eroa, ellei halleissa ole käytössä kiipeilyhäkit. Joitakin laskennallisia viitteitä hallikasvatuksen ja kiipeilyhäkkien työaikaa säästävästä vaikutuksesta kuitenkin saatiin. Työympäristö- ja ergonomiatutkimuksen tulokset antavat aivan uutta tietoa mm. tutkittujen töiden kuormittavuudesta ja erilaisilla luukkuratkaisuilla varustettujen häkkien suositeltavista asennuskorkeuksista. Ergonomiatutkimuksen tulokset osoittavat, että turkistuotannon työmenetelmissä, kasvatusmuodosta riippumatta, on tapauskohtaisesti paljonkin kehittämisen varaa työntekijän terveyden kannalta. Työntekijöiden työskentelyolosuhteissa ei tutkimuksen aikana havaittu mitään suuria ongelmia. Työympäristön meluisuuteen ja siltä suojautumiseen mm. ruokinnan, parituksen ja nahkonnan aikana kannattaa kiinnittää huomiota. Myös tiettyjen töiden pölyisyyteen ja pölyltä suojautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka pitoisuudet tässä tutkimuksessa eivät ylittäneetkään raja-arvoja. Halleissa havaittiin raja-arvot ylittäviä ammoniakkipitoisuuksia lannanpoiston ja rokotuksen aikana, joten ilman vaihtumista kyseisten töiden aikana tulee halleissa tehostaa.

Hankkeesta julkaistu:

Lätti, M., Warén-Backström, L., Tuure, V-M. & Maasola, M. 2008. Työnkäyttö, työmenetelmät, -kuormitus ja olosuhteet minkin varjotalo- ja hallikasvatuksessa. TTS tutkimuksen julkaisuja 403. 136 s + 13 liitesivua.

 Lätti, M., Maasola, M. & Waren, L. 2006. Minkintuotannon työt tarkastelussa. Työtehoseuran maataloustiedote 6/2006 (591), 12 s. (Liite Turkistalous 5/2006 välissä)

 Lätti, M., Maasola, M. & Waren, L. 2006. Granskning av arbetsmomenten inom minkproduktionen. Työtehoseuran maataloustiedote 6/2006 (591), 12 s. (Liite Finsk Pälstidskrift 5/2006 välissä)

 Lätti, M. 2005. Hallikasvatuksen vaikutus työnkäyttöön, työmenetelmiin ja –olosuhteisiin minkkitiloilla. Teho 2/2005. s. 44.

 Lätti, M. & Maasola, M. 2005. Tutkimus minkkien hallikasvatuksesta alkaa. Turkistalous 4/2005. s. 11–12.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto