Takaisin

Maatalousyrittäjiin kohdistuvien työsuojelutoimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen kohderyhmien segmentoinnin avulla

Ala:

Hyvinvointi / Maataloustyö

Kesto:

05/2009 - 12/2010

Tila:

Päättynyt

Tekijät:

Tutkija Janne Karttunen (TTS) ja apulaisprofessori Risto Rautiainen (Nebraskan yliopisto)

Rahoittajat:

Maatalousyrittäjien eläkelaitos, työturvallisuusapuraha

Yhteistyökumppanit:

TTL ja MTT

Tiivistelmä:

Tämän tapaus -verrokkitutkimuksen päätavoitteena oli tunnistaa MATA-vahinkojen esiintyvyyden suhteen merkittävästi toisistaan poikkeaville MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille tyypillisiä työtapaturmille ja ammattitaudeille altistavia sekä myös niiltä suojaavia tekijöitä. Jatkotavoitteena oli määrittää kohderyhmiä työsuojelutoimenpiteiden tehostamista varten. Tapaus-ryhmässä oli 19 ja verrokki-ryhmässä 12 maidontuottajapariskuntaa.

     Kyselyssä kartoitetuista 92 muuttujasta 34 oli vakioimattomassa logistisessa regressiomallissa tilastollisesti suuntaa-antavasti (p<0,10) ja niistä 25 oli merkitsevästi (p<0,05) yhteydessä kohonneeseen työtapaturmariskiin. Ammattitautiriskin suhteen vastaavia muuttujia oli 21 ja 14 kappaletta. 

     Tilan sijainti C1?C4-tukialueella (vs. A- tai B-tukialue) ja maatalousyrittäjän pitkä MYEL-vakuutettu työura (yli 25 v) olivat merkitsevästi yhteydessä sekä kohonneeseen työtapaturma- että ammattitauti-riskiin. Maatalousyrittäjä ei kuitenkaan voi toimenpiteillään vaikuttaa näihin tekijöihin. Tukialueen ja vakuutusvuosien suhteen vakioituun malliin otettiin mukaan kaikki muut yksittäin tarkasteltuina vähintään suuntaa-antavasti merkitsevät muuttujat. Seuraavat 13 muuttujaa olivat mallissa merkitsevästi yhteydessä kohonneeseen työtapaturmariskiin (alenevassa merkittävyysjärjestyksessä): alentuneeksi koettu nykyinen työkyky, vähintään satunnainen alkoholin käyttö, hylättyjen korvaus-hakemusten olemassaolo, useimpien maatilatalouden töiden teko pariskunnan yhteisvoimin, hengityselin- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien tai kiputilojen olemassaolo, ylioppilastutkinnon puuttuminen, maatalouslomittajien puutteellinen ohjeistus, riittämätön maataloustöiltä jäävä vapaa-aika, kuivan heinän päivittäinen käyttö nautojen ruokinnassa, aktiivinen sosiaalinen elämä, melko tai erittäin suureksi koettu ammattitautiriski, sarvekas karja ja päivittäinen lääkkeiden käyttö.   

     Vakioidussa mallissa olivat kohonneeseen ammattitautiriskiin merkitsevästi yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien tai kiputilojen olemassaolo, useimpien maatilatalouden töiden teko pariskunnan yhteisvoimin, päivittäinen lääkkeiden käyttö sekä aktiivinen sosiaalinen elämä.

     Tutkimuksessa laadittiin tyyppikuvaukset toisaalta kohonneen ja toisaalta alentuneen työtapaturma- ja ammattitautiriskin omaavista maidontuottajista. Suuri osa kuvausten muuttujista soveltuu myös muiden tuotantosuuntien edustajien ryhmittelyyn ja työsuojelutoimenpiteiden tarkennettuun kohdentamiseen.

     Korvattujen työtapaturmien ja jossain määrin myös ammattitautien määrissä viime vuosina havaittu laskusuunta voi voimistua tulevaisuudessa, jos voimakkaasti karjatalouteen vaikuttanut rakennemuutos jatkuu. Voidaan olettaa, että tuotantoa jatkavien yrittäjien kohdalla perinteiset riskitekijät vähenevät ja suojelevat tekijät vahvistuvat. Vanhojen riskitekijöiden tilalle voi kuitenkin nousta uusia riskejä.

     Maatalousalan opiskelijoille, neuvojille ja erityisesti työuransa alkuvaiheessa oleville yrittäjille suunnattavassa tiedottamisessa kannattaa hyödyntää tärkeiksi todettuja tiedotuskanavia ja tuoda esille riskitekijöiden sekä suojelevien tekijöiden lisäksi viljelijöiltä kerättäviä tapauskertomuksia. Yrittäjät voivat itsenäisesti poistaa tai hallita riskitekijöitä ja vahvistaa suojelevia tekijöitä. Näihin toimenpiteisiin sidottavat vakuutustekniset kannustimet voivat olla hyödyllisiä. Erityisesti MTH:n kannattaa jatkaa yrittäjien työkyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lomitushallinnon kannattaa hyödyntää tuloksia lomittajien koulutuksessa ja heidän työnsä kehittämisessä.  

     MYEL-, MTH- ja Tike-tietojen yhdistelmä kannattaa päivittää säännöllisesti. Jos tiedetään tarkasti, missä määrin eri tuotantosuuntien ja tilakokoluokkien viljelijät ovat liittyneet MTH:oon, tiedetään myös, miten eri riskiryhmien edustajat ovat tavoitettavissa. Vakuutusteknisten kannustimien vaikutusta kannattaa tutkia seurantatutkimuksella.

Hankkeesta julkaistu:

Hankkeen sisäinen loppuraportti (19 s + liitteet 15 s) on toimitettu rahoittajalle.

Hankkeen tuloksia on esitelty Irlannissa 22. – 24.8.2011 järjestetyssä Irish Meeting on Agricultural Occupational Safety and Health -seminaarissa.

Hanketta on tarjottu esiteltäväksi Maataloustieteen Päiville 10.-11.1.2012.

Hankkeesta laaditaan tieteellinen artikkeli kevään 2012 aikana.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto