Metsänomistajien päivä 2017

Maaliskuinen lauantai kokosi runsaasti eteläisen Suomen metsänomistajia Rajamäelle. TTS Työtehoseuran Metsäkeskuksen ja useiden Metsänhoitoyhdistysten yhdessä järjestämään tapahtumaan saapui noin 600-700 metsänomistajaa ja muuta kiinnostunutta kävijää. Tilaisuuden pääteemoina olivat kannattava metsänhoito, uuden metsävaratiedon mahdollisuudet ja ajankohtaiset polttopuuasiat.

Työtehoseuran piha-alueelle oli tuotu polttopuiden tekoon, käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettuja koneita ja laitteita kirveistä aina ammattitason pilkekoneisiin asti.

Sisätiloissa oli metsäomaisuuden hallintaan ja tuottavaan hoitamiseen sekä omatoimiseen metsätyöhön tarkoitettuja sovelluksia, neuvontaa ja asiantuntijatietoa. Lisäksi alan toimijat esittelivät metsänomistajille suunnattua koulutusta, neuvontaa ja palveluja monipuolisesti.

Päivän aikana metsäasiantuntija pitivät tiiviitä tietoiskuja, joiden aiheina olivat muun muassa uuden metsävaratiedon hyödyntäminen, puukauppa, kannattava metsäomaisuuden hoitaminen ja sähköiset palvelut metsänomistajille.

Taloustietoa metsänomistajille
Metsänomistajien päivän toisena teemana on kannattava metsäomaisuuden hoito. Liiketalous ja kannattavuus eivät ole olleet metsäneuvonnan kärkiteemoina – kannattavuus on osin jäänyt hyvän metsänhoidon varjoon. Toisaalta perinteinen neuvonta ja koulutus eivät aina kohtaa uusia, nuoria ja kaukana tilastaan asuvia metsänomistajia, joten tarvitaan nykyaikaisia oppimisen muotoja ja välineitä.
Pientäkin metsätilaa voi hoitaa kannattavasti: turhaan väheksytään muutaman kymmenen hehtaarin tiloja. Aktiivisesti hoidettuna näiltäkin tiloilta löytyy lähes vuosittain hoito- ja hakkuutarpeita, vaikka päätehakkuita tehdään harvemmin. Suomen metsätiloista on 5–20 hehtaarin kokoisia reilu kolmannes.
Metsänomistajien taloustiedon kasvattaminen on tärkeää. Osake- tai rahastosalkun arvon kehitystä seurataan hyvinkin tarkasti, mutta ”metsäsalkun” eli metsävarallisuuden arvo ja arvonkehitys eivät ole monenkaan metsänomistajan tiedossa. Eri metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia metsäomaisuuden arvoon ei tiedosteta. Tietoa ja osaamista tarvitaan lisää myös puukaupan kilpailuttamisesta, metsäverotuksesta sekä metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen ostamisesta.

Palvelu metsänhoidon hallintaan
Woodis palvelu on metsänomistajille ja metsätoimijoille tarkoitettu sähköinen alusta, johon voi siirtää omat metsätiedot ja hallita niitä. Sovelluksessa on markkinapaikka, jossa voi kilpailuttaa metsänhoitotöitä ja esimerkiksi myydä tai ostaa metsätiloja. ”Käytännössä metsänomistajana voi laittaa tiedon teetettävästä työstä, jolloin palvelun tarjoaja voi tehdä tarjouksen metsänomistajalle. Woodis ei toimi suoraan välittäjänä, vaan tarjoaa ainoastaan alustan toimijoiden käyttöön. Metsänomistajille palvelu on ilmainen”, kertoi Jukka-Pekka Mäkinen MHG Systemsistä. ”Sovelluksesta on myös mobiiliversio, joten tiedot ovat aina mukana.”

Polttopuulla vakaa asema pientaloissa
Huolimatta metsähakkeen käytön vähenemisestä vuosina 2013–2015, on kotitalouksien polttopuun käyttö pysynyt vakaana. Vuonna 2015 kiinteää polttopuuta (halkoja, pilkkeitä ja klapeja) käytettiin yhteensä 4,7 miljoonaa kuutiota. Suuressa osassa omakotitaloja on vähintään yksi tulisija, jota myös käytetään ahkerasti lämmityskaudella. Vaikka suurin osa klapeista tehdään omatoimisesti, polttopuu merkitsee myös liiketoimintaa muutamalle sadalle klapiyrittäjälle. Ammattilaiset käyttävät järeitä ja tehokkaita klapikoneita sekä kuivaavat ja pakkaavat tuotteensa asiakkaita varten.

Klapit kuten asiakas haluaa
Klapitehdas on Vihdin Selissä toimiva polttopuuta valmistava ja myyvä yritys. ”Suurimmaksi osaksi myydään kuivaa koivuklapia. Puut kuivataan kuivurissa, joten ne ovat varmasti kuivia. Puut toimitetaan asiakkaan toivomalla tavalla – pienissä säkeissä, isossa säkissä tai irtotavarana. Puut voi noutaa meiltä tai voimme tuoda ne asiaakaan kotiin. Tarvittaessa jopa pinoamme ne liiteriin”, kertoi Tommi Lönnrot. Klapitehtaan vuosittainen myynti on noin 1500–3000 kuutiota. Yrityksellä on myös verkkokauppa klapitehdas.fi-osoitteessa.

Hyvä puuvaja

Pihalla oli nähtävänä suunnittelukilpailun tuloksena syntynyt pienellekin tontille sopiva urbaani puuvaja. ”Puiden säilyttäminen kuivina on tärkeää hyvän palamisen varmistamiseksi. Hyvä puuvaja suojaa sateelta ja on hyvin tuulettuva”, tähdensi ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY:stä. ”Puuvajan piirustukset ovat tulossa www.urbaanipuuvaja.fi -sivustolle lähiaikoina. Sieltä ne ovat vapaasti käytettävissä. Sivustolla on myös oikeaan puunpolttoon opastavaa materiaalia.”

Koneita omatoimisille
Polttopuun tekoon on markkinoilla tarjolla myös keveämpiä koneita, jotka mahdollistavat klapien valmistuksen omaan käyttöön sekä pienimuotoiseen myyntitoimintaan. Tämän kokoluokan koneita oli esillä Metsänomistajien päivässä.
Pilkemaster-klapikoneita esittelivät Seppo Mairinoja ja Tuomo Pullinen Turun konekeskuksesta. ”Pilkemasterit valmistaa Agromaster Lemiltä. Ne ovat varmatoimisia ja helppokäyttöisiä. Puiden nostin helpottaa työtä, kun niitä ei tarvitse käsin nostaa syöttöpöydälle. Katkaisu tapahtuu teräketju-tyyppisellä katkojalla. Halkaisun jälkeen kuljetin vie puut suoraan kasalle”, kehui Seppo Mairinoja.
Bilke on automaattisyötöllä varustettu klapikone. ”Työ on helppoa, nopeaa ja turvallista automaattisyötön ansiosta”, kertoi Kai Nousiainen. ”Kone sopii runsaasti polttopuuta omaan käyttöön tekevälle ja vähäisemmässä määrin myyntiä harjoittavalle.” Kone on varustettu viiltävällä terällä, joka vuolee puun poikki. ”Yksinkertainen, mekaaninen kone on helppo huoltaa”, vahvisti Nousiainen.

Puut metsästä kevein välinein
Farmikko valmistaa Kuopiossa kevyitä, traktorin puutavarakuormaimiin sopivia kahmareita ja energiakouria. ”Energiakoura sopii isänlinjan kokoluokan kuormaimiin. Katkaistavan puun maksimipaksuus on noin 20 cm. Energiakouramme karsii puut ja katkoo ne giljotiinimenetelmällä. Myös kuormaus käy samalla laitteella. Esimerkiksi pellonreunojen perkaamiseen tämä on oikein sopiva laite”, kertoi Mikko Junttila.
Elfving Centerillä oli esillä moottorisahoja, raivaussahoja ja niiden lisätarvikkeita sekä mönkijöitä. Edustettuna sahamerkkinä oli Stihl, josta löytyy sopivan kokoluokan saha kaikille käyttäjäryhmille. ”Stihl on Saksalaista laatua ja Suomen suosituin sahamerkki, jossa on käytetty uusinta teknologiaa”, kertoi Niclas Anderson Elfving Centeristä.
NiksNaks tekee mönkijästä monipuolisen työkoneen. ”Mönkijällä ei tehdä juuri mitään ilman lisälaitteita. Lisälaitteilla siitä saadaan työkaveri. Kun tehdään töitä yksin, voidaan vinssillä vetää tukit kärryyn ilman nostelua. Vinssin avulla saadaan esimerkiksi puskulevy nostettua kilpailijoiden laitteita korkeammalle. Myös kauha saadaan toimimaan vinssilaitteella”, kertoo Kari Joensuu Sellkami Centeristä. ”Helposta kiinnityksestään laite on saanut nimen NiksNaks.” Sellkami Centerin suunnittelemat NiksNaksit tehdään Vihdin Nummelassa.

Onnistunut tapahtuma

”Näytteilleasettajat ja kumppanit olivat erityisen tyytyväisä tapahtuman järjestelyistä”, kertoi Arto Kettunen jälkitunnelmista. ”Tästä on hyvä jatkaa kolmanteen teemapäivään.”

 

metsanomistajienpaiva2017 5

metsanomistajienpaiva2017 9

metsanomistajienpaiva2017 30

metsanomistajienpaiva2017 56

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto