Metsä_E.Lautanen.jpg

Työtehoseuran metsäalan koulutuksen työkaluiksi kehittämät mittarit antavat palautetta valmistuneiden opinnoissa saavuttamista oppimistuloksista sekä koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadullisesta työllisyydestä. Metsäalan yliopistokoulutuksen oppimistulosten ja laadullisen työllisyyden arviointi toteutettiin vuonna 2017 kolmannen kerran. Tuoreimmassa mittauksessa kohderyhmänä olivat vuosina 2011 ̶ 2015 valmistuneet metsätieteiden maisterit.

Laadullinen työllisyys keskeisintä tuloksellisuutta
Työllisyys on koulutuksen keskeinen tavoite ja onnistuneen koulutuksen kriteeri. Näkökulma on siirtynyt valmistuneiden työllisyysasteen tarkastelusta siihen, miten hyvin valmistuneet työllistyvät koulutustaan laadullisesti vastaaviin työtehtäviin. Opetus- ja kulttuuriministeriön laadullisen työllisyyden arviointiryhmä antoi suositukset keväällä 2017, miten koulutuksen ja työn välistä laadullista vastaavuutta tulisi arvioida. Työryhmän mukaan työllistymisen laadulla voidaan tarkoittaa työllistymisen sisältöä ja luonnetta, työllistymisen vastaavuutta koulutuksen sisältöön ja vaatimuksiin, työsuhteen muotoa sekä työllistyneen tyytyväisyyttä työhönsä (OKM 2017).

Mittarit tuottavat tietoa koulutuksen kehittämiseen
Valmistumisvaiheen mittauksessa selvitettiin valmistuneiden osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana yhdeksässä pääosaamisalueessa: metsänhoito, metsäsuunnittelu ja -inventointi, metsäekonomia ja -politiikka, metsä- ja puuteknologia, tietotekniikka- ja viestintätaidot, taloustaidot, johtamistaidot, akateemiset taidot ja muut työelämätaidot. Yksittäisiä osaamisalueita näiden pääalueiden alle sisältyi 60. Vastaajat arvioivat myös, mitkä tekijät olivat vaikuttaneet heidän osaamisensa kehittymiseen.

Kymmenen parhaiten kehittyneen taidon joukossa oli neljä akateemista, kolme metsänhoito-osaamisen, yksi tietotekniikka- ja viestintäosaamisen ja kaksi yleisen työelämäosaamisen taitoaluetta. Heikoiten opinnoissa olivat kehittyneet johtamiseen, yrittäjyyteen ja työntekijänä toimimiseen liittyvät taidot. Metsäalan substanssiosaamisesta parhaiten kehittyi metsäekologia ja metsäluonnonhoito, heikoiten energialaitososaaminen (kuvio 1).

 Kuvio1 E.Lautanen

 Kuvio 1. Osaamisen kehittyminen yliopistokoulutuksen aikana keskiarvoina

Alan substanssiosaaminen kehittyi parhaiten maisteriopintojen erikoistumisopinnoissa. Metsäekonomiaan, metsänarviointiin ja metsäsuunnitteluun sekä metsäteknologiaan erikoistuneet kokivat osaamisensa erikoistumisopintojensa ulkopuolisesta substanssiosaamisesta paremmaksi kuin metsäekologiaan erikoistuneet. Yliopistojen välillä ei ollut juurikaan eroavuuksia osaamisen kehittymisestä, mutta yliopiston sisällä erot osaamisen osa-alueiden välillä olivat suuria. Eniten kehitettävää tämän mittauksen perusteella on johtamis- ja taloustaidoissa sekä myynti-, markkinointi- ja asiakaspalveluosaamisessa.

Koulutus hyvää kummassakin yliopistossa
Koulutuksen toteutuksessa oltiin tyytyväisimpiä opiskeluilmapiiriin ja opinnäytetyön merkitykseen asiantuntemusta lisäävänä tekijänä. Myös opetuksen laatua ja suunnittelua sekä opettajien osaamista arvostettiin. Opetukseen sisältyviä työelämäyhteyksiä ja opintojen ohjausta toivottiin kehitettävän (kuvio 2).

 Kuvio2 E.Lautanen

Kuvio 2. Koulutuksen toteutuksen arviointi yliopistoittain keskiarvoina

 Yliopistojen välillä ainoa tilastollisesti merkitsevä ero toteutuksessa oli työmarkkinoille siirtymisen ohjaamisessa. Monessa vastauksessa tuotiin esiin, että opintojen aikana jäi hämäräksi, tuliko tehtyä oikeita valintoja työllistymistä ajatellen. Täyttä varmuutta ei ollut siitäkään, millaisia tehtäviä suoritetulla koulutuksella voisi lähteä hakemaan. Vastaajat kokivat, että opetuksessa ei riittävästi hyödynnetty työelämän asiantuntijoita tai annettu ohjausta opintojen jälkeiseen työmarkkinoille siirtymiseen

Metsätieteiden maisterit työllistyvät hyvin - laadullisessa työllistymisessä ongelmia
Työllisten osuus kasvoi valmistumishetken 58 prosentista mittaushetken 87 prosenttiin. Vastaajien valmistumis- ja mittaushetken väli oli kahdesta kuuteen vuotta valmistumisvuodesta riippuen. Metsäalalla työssä olleiden osuus oli mittaushetkellä suurempi kuin valmistumisvaiheessa, mutta myös metsäalan ulkopuolelle sijoittuneiden osuus lisääntyi tarkastelujaksojen välillä merkittävästi. Koulutusta sisällöllisesti vastaaviin tehtäviin työllistyi heti valmistumisen jälkeen noin kolmasosa eikä tämä osuus juurikaan kasvanut mittaushetkeen mennessä (kuvio 3).

 

Kuvio3 E.Lautanen
 

Kuvio 3. Metsätieteiden maistereiden työllisyys

 Työllistymiseen eniten vaikuttavaksi tekijäksi vastaajat näkivät oman aktiivisuuden työhaussa. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat työnhakutaidot ja harjoittelussa hankittu työkokemus. Vähiten työllistymiseen vastaajat kokivat vaikuttaneen alan työmarkkinatilanteen (kuvio 4).
Yliopistojen välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero muuttovalmiudessa työpaikan saamiseksi. Toisesta yliopistosta valmistuneet nostivat tämän toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi työllistymisessään. He olivat vaihtaneet valmistumisen jälkeen asuinmaakuntaa ja työllistyivät paremmin metsäalalle ja koulutusta sisällöllisesti vastaaviin tehtäviin. Toisen yliopiston valmistuneiden kohdalla asuinmaakunta vaihtui vähemmän ja he hakeutuivat enemmän metsäalan ulkopuolella oleviin työtehtäviin. 

 

 Kuvio4 E.Lautanen

Kuvio 4. Valmistumisen jälkeisen työpaikan saamiseen vaikuttaneet tekijät

 

Yliopistojen välillä oli eroja siinä, miten selkeä käsitys koulutuksen jälkeen mahdollisista työtehtävistä oli opinnoissa muodostunut. Yliopistosta 2 valmistuneista 43 prosentilla oli selkeä käsitys koulutuksen jälkeisistä työtehtävistä, kun vastaava osuus oli 23 prosenttia yliopistosta 1 valmistuneista.

 Kuvio5 E.Lautanen

Kuvio 5. Käsitys työtehtävistä, joita pystyy tekemään yliopistokoulutuksen jälkeen

 

Koulutuksen työelämävastaavuutta seurattava säännöllisesti
Valmistumisvaiheen mittauksen tulosten perusteella metsäalan substanssiosaamisen kehittyminen oli samansuuntaista kummassakin yliopistossa. Alan substanssitaidoista parhaiten kehittyivät metsänhoidon osa-alueet ja heikoiten metsä- ja puuteknologiaosaaminen. Muista työelämätaidoista kehittyivät parhaiten akateemiset taidot ja eniten kehitettävää oli talous- ja johtamisosaamisessa sekä myynti-, markkinointi ja asiakaspalvelussa. Yliopistojen sisällä osaamisalueiden kehityksessä oli suuria eroja.
Koulutuksen toteutuksessa eniten kehitettävää oli työelämäyhteyksien hyödyntämisessä opetuksessa ja yliopiston roolissa koulutuksen jälkeisen työmarkkinoille siirtymisen tukemisessa. Opintojen tehokkaampaan ohjaamiseen toivottiin panostettavan.
Metsätieteiden maisterit työllistyvät tällä hetkellä hyvin, mutta laadullinen työllisyys ei ole hyvällä tasolla. Tämä herättää tarpeen arvioida metsätieteiden yliopistokoulutukselle asetettuja niin sisällöllisiä kuin määrällisiäkin tavoitteita. Jos koulutuksen tavoitteena on tuottaa tutkijoita, onko valmistuneiden määrä oikea tämän tavoitteen osalta. Jos toisaalta tavoitteena on tuottaa metsäalan erikoisasiantuntijoita, ovatko koulutuksen sisällölliset painotukset oikeita ja työelämän tarpeita vastaavia.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto