Esiselvitys: EU-osaamista lisättävä metsäalalla – lisäkoulutus tarpeen
Jaa artikkeli:
EU-päätöksenteko vaikuttaa yhä useammin metsien käyttöön Suomessa, ja metsäalalla onkin havaittu tarve lisätä EU-osaamista. Työtehoseuran toteuttamassa haastatteluihin perustuvassa esiselvityksessä kartoitettiin metsäalan EU-osaamisen nykytasoa ja kehitystarpeita. Haastatellut pitivät erityisesti EU-päätöksenteon ja kotimaan kannanmuodostuksen osaamisen lisäämistä tärkeänä ja lisäkoulutukselle nähtiin olevan tarvetta. Riippumattoman koulutuksenjärjestäjän organisoima ”Metsäalan EU-akatemia” voisi toimia hyvänä alustana osaamisen lisäämiseen.
Suomalaisella metsäalalla tunnistetaan koko ajan enemmän, että Euroopan unionin aloitteet ja säädökset ulottuvat metsiin ja niiden käyttöön. Unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta vaikutuksia syntyy ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan kautta. Metsäalalla onkin nähty, että EU:n päätöksentekomekanismien ymmärtäminen ja päätöksentekoon vaikuttamisen osaamisen merkitys on kasvanut merkittävästi, ja samaan aikaan nykyinen osaajajoukko on varsin suppea. Tältä pohjalta TTS Työtehoseura laati esiselvityksen, jossa arvioitiin metsäalan EU-osaamisen ja siihen liittyvän edunvalvonnan nykyistä tilannetta ja vaikuttavuutta sekä kartoitettiin osaamisen kasvattamisen tarpeet. Samalla tehtiin ehdotus ”Metsäalan EU-akatemia” -koulutusohjelmasta, jonka avulla osaamista voitaisiin lisätä. Selvitys perustui metsäalan avaintoimijoiden ja EU-osaajien haastatteluihin.
Ketkä tarvitsevat lisää osaamista?
Haastattelujen perusteella syvällinen osaaminen EU-asioissa on keskittynyt keskeisiin virkamiehiin maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä, edunvalvontajärjestöistä Metsäteollisuus ry:hyn, MTK:hon, Bioenergia ry:hyn ja Energiateollisuus ry:hyn. Myös alan suurimmista yrityksistä löytyy vahvaa osaamista, mutta osaajien määrää pitää lisätä. Tutkimuspuolella Luonnonvarakeskukseen on kehittynyt osaamista kuten myös Euroopan metsäinstituuttiin. Ympäristöjärjestöillä osaamista on erityisesti niiden kattojärjestöillä ja verkostoissa.
Eniten tarvetta lisätä EU-osaamista on haastateltujen näkemysten mukaan keskisuurissa ja pienemmissä metsäalan yrityksissä, metsänhoitoyhdistysten kentässä, kansanedustajien keskuudessa, Metsähallituksessa, Suomen metsäkeskuksessa sekä ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi suuremmilla yrityksillä osaajajoukon tulisi olla laajempi. Vastausten perusteella jopa alan avainhenkilöiden osaamistasoa on mahdollista edelleen kasvattaa. Ylipäätään uusia osaajia tulisi kouluttaa säännöllisesti.
EU-päätöksenteko ja kotimaan kannanmuodostus osaamisen ytimessä
Haastatellut olivat melko yksimielisiä EU-osaamisen lisäämiseen tähtäävän koulutusohjelman tarpeellisuudesta ja tätä pidettiin jopa metsäalan strategisena kehittämiskohteena. Haastateltujen mukaan osaamista pitää vahvistaa eniten seuraavissa teemoissa: EU:n päätöksentekoprosessit, kotimaan kannanmuodostus ja päätöksentekoprosessit, vaikuttamisen keinot ja ajoitus sekä viestin viemisen tavat, verkostoissa ja työryhmissä toimiminen sekä EU:n metsien käyttöön liittyvien linjausten kokonaisuus ja vaikutukset kansalliseen metsäpolitiikkaan.
Tutustu raporttiin ja hahmotelmaan Metsäalan EU-akatemia -koulutusohjelmasta
https://www.mmsaatio.fi/media/apurahahankkeiden-tiedostoja/esiselvitys-metsaalan-eu-akatemiasta-2023.pdf
Miten selvitettiin?
Kevään ja kesän 2023 aikana haastateltiin yhteensä 22 metsäalan avaintoimijaa ja EU-asiantuntijaa. Ensin haastateltiin pienempää joukkoa keräten taustatietoa ja painottaen haastateltavan itse esille tuomia asioita. Tämän jälkeen kysymyspatteristoa hieman tarkennettiin ja haastateltavien joukkoa laajennettiin. Tämän jälkeen tuloksista tehtiin yhteenveto ja päätelmiä.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Teksti:
