Rakennustyömaiden työnjohdon digitaitojen vahvistaminen

DigiForeman

Rakennusalan digitalisaatio etenee epätasaisesti eri toimijoiden keskuudessa, ja erityisesti digitaalisten suunnittelu-, toteutus- ja raportointimenetelmien hyödyntäminen koko rakentamisen arvoketjussa on riittämätöntä. Vaikka teknisiä työkaluja ja ohjelmia on saatavilla runsaasti, niiden laajaa käyttöönottoa hidastaa usein osaamattomuus. Rakennusyrityksissä ikääntynyt työnjohto hallitsee perinteiset työmaan toiminnot, mutta heillä on suuria puutteita digitaidoissaan. Myös pienemmissä rakennusyrityksissä yritysjohto ei hallitse moderneja tietoteknisiä apuvälineitä, mikä voi johtaa työntekijöiden syrjäytymiseen työelämästä heikkojen digivalmiuksien vuoksi. Rakennusala on kokenut voimakasta digitaalista kehitystä, mutta monet alan ammattilaiset kokevat haasteita pysyäkseen kehityksen tahdissa.

TTS Työtehoseuran ja LAB-Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Digimestari-hankkeessa kartoitettiin Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä eri kokokoisten rakennusalan yritysten työnjohdon sekä muiden työmaan toimihenkilöiden digitaitojen tasoa ja vallitsevaa koulutustarvetta. Kartoituksessa saatujen tulosten pohjalta hankkeen aikana laadittiin runsaasti rakennustyömaan työnjohdon digitaitoja vahvistavaa koulutusmateriaalia.

Koulutusmateriaalia myös testattiin käytännössä hankkeen puitteissa keväällä 2023 järjestetyssä Digimestari–koulutuksessa. Toteutettu pilottikoulutus keskittyi antamaan tarvittavaa perus- ja lisäkoulutusta muun muassa työjohdon digitaalisten projektipankkien käyttöön, aikatauluohjelmien hallintaan ja 3D-tietomallien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Koulutuksen yhteydessä voitiin myös verekseltään korjata materiaaleissa mahdollisesti havaittuja puutteita sekä kehittää luotua koulutusmallia edelleen saadun palautteen pohjalta.

Digimestari-koulutus, joka alkoi helmikuussa 2023 TTS Työtehoseuran ja LAB-Ammattikorkeakoulun yhteistyönä, oli kolmen kuukauden mittainen, ja siihen osallistui lähes 120 rakennusalan ammattilaista. Koulutus sisälsi 13 opetuspäivää, jotka oli mahdollista suorittaa joko lähi- tai verkko-opetuksena. Koulutuspäivät ja niihin liittyvät tehtävät hyväksytysti suorittaneilla oli mahdollisuus hankkia 5 op LAB ammattikorkeakoulun vapaasti valittavissa opinnoissa ja tätä mahdollisuutta hyödynsi 19 koulutuikseen osallistunutta.

Digimestari-hankkeelle tehtiin myös kaksi rakennustekniikan AMK-insinööriopinnäytetyötä, joista toinen LAB ammattikorkeakoulussa ja toinen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Digimestari-hankkeen yhteydessä toteutettujen rakennusalan yritysten haastatteluissa kartoitettiin myös Covid 19 pandemian vaikutuksia rakennustyömaan toimintoihin ja hankkeen toimesta laadittiin toimintaohjeistuksia vastaavanlaisten tilanteiden varalle.

Hankkeen aikataulu:	3.1.2022 – 31.8.2023
Hankkeen toteuttajat:	TTS Työtehoseura ja LAB-Ammattikorkeakoulu
Hankkeen rahoittajat:	Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely

Hankkeen toimenpiteet

Toimenpide 1: Rakennusalan digitaalisten menetelmien osaamistarpeiden ja osaamisen nykytason kartoitus.
Toimenpide 2: Digitaalisen osaamisen tavoitetason määrittäminen rakennustyömaalla toimivien henkilöiden osalta
Toimenpide 3. Koulutusten sisältöjen suunnittelu ja koulutusmateriaalin tekeminen paikkaamaan osaamisvajetta.
- 3a. Työmaan päivittäistä toimintaa tukeva digitaalisuus
- 3b. Rakennustyömaan toteutusta tukeva digitaalisuus, tietomallit, aikataulusuunnittelu
- 3 c. Digitaaliset mittalaitteet ja laadunvarmennus
- 3d. Digitaalinen dokumentointi ja tiedonkeruu
Toimenpide 4: Koulutusmateriaalin testaaminen, edelleen kehittäminen ja tulosten levittäminen
Toimenpide 5. Turvalliset työmaat pandemia olosuhteissa

Hankkeen toteutus

Toimenpiteet 1 ja 2: Digitaalisen osaamisen nykytason kartoitus ja tavoitetason määrittäminen

Hankkeen aluksi haastateltiin rakennusalan tuotantojohtoa Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä tavoitetason määrittämiseksi. Haastatteluja tehtiin 18 ja täydentävänä kyselynä käytettiin Webropolia, johon vastasi 49 henkilöä. Kartoituksessa selvitettiin tuotantojohdon näkemyksiä työmaatoimihenkilöiden toimenkuvista, tarvittavasta digiosaamisesta sekä nykyisestä osaamistasosta ja tulevaisuuden kehityskohteista.

Tulosten perusteella rakennusalan pienyrittäjät ovat usein vähäisellä koulutuksella varustettuja työntekijätaustaisia, jotka ovat vaarassa jäädä digitalisaation kehityksestä jälkeen. Pienissä yrityksissä käytetään usein perinteisiä menetelmiä, ja tietotekniikkaa hyödynnetään rajallisesti. Ongelmana on myös se, että monille yrittäjille erilaiset ohjelmistot ovat vieraita, ja niiden käyttöönottoa hidastavat lisenssimaksut ja ohjelmien monimutkaisuus.

Suurissa rakennusalan yrityksissä ohjelmistoja käytetään enemmän, mutta heilläkin on osaamisvajeita ja haasteita digitalisaation hyödyntämisessä. Pienten ja suurten yritysten välillä on myös eroja sovellusten käytössä ja integroinnissa, mikä vaikeuttaa yhteistyötä hankkeissa. Myös henkilötasolla on merkittäviä eroja innostuneisuudessa ja valmiudessa käyttää uusia sovelluksia.

Hankkeessa ei päätetty vahvistaa perussovellusten käyttövalmiuksia, kuten Exceliä, Teamsia ja toiminnanohjausjärjestelmiä, koska niihin on saatavilla erillisiä koulutuksia.

Toimenpide 3: Koulutusten sisältöjen suunnittelu ja koulutusmateriaalin tekeminen paikkaamaan osaamisvajetta

Hankkeen aikana hankehenkilöstö sai asiantuntija-apua koulutusmateriaalin luomiseen, erityisesti alan ohjelmisto- ja mittalaitevalmistajilta. Materiaali kohdistettiin työnjohdolle, muille työmaan toimihenkilöille, pienyrittäjille ja alan opiskelijoille haastattelutiedon perusteella. Tuotettu koulutusmateriaali, mukaan lukien videot ja sähköinen materiaali, vastasi hankkeen alkuperäisiä tavoitteita kattavasti, sisältäen aiheet kuten aikataulut, 3D-mallit, mittalaitteet ja laadunvalvonta.

Materiaaleja hyödynnetään jatkossa erilaisissa koulutuksissa, oppilaitosten opetuksessa ja ne mahdollistavat itsenäisen opiskelun verkkomateriaalin avulla. TTS Työtehoseura käyttää materiaaleja rakennustyömaan työnjohdon REAT ja RET koulutuksissaan, kun taas LAB-ammattikorkeakoulu hyödyntää niitä rakennusmestarikoulutukseensa. Koulutusmateriaaleja päivitetään alan kehityksen mukaisesti, jotta niille varmistetaan pidempi elinkaari.

Toimenpide 4: Digimestari pilottikoulutusohjelma

Hankkeessa testattiin koulutusmateriaalia 13 avoimessa pilottikoulutuksessa, jotka toteutettiin webinaareina Lappeenrannassa, Vantaalla ja Zoomin kautta verkossa. Pilottikoulutusten päämääränä oli tukea työelämässä pitkään olleiden työnjohtajien ja muiden työmaaorganisaatiossa toimivien digitaitojen päivittämistä. Kohderyhmänä olivat myös pienyrittäjät, joilla on vähäinen koulutuspohja. Pilottikoulutusten tuloksena kehitettiin opetus- ja itseopiskelumateriaalia, joka sijoitetaan avoimelle oppimisalustalle, esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastoon.

Koulutusmateriaalin laadinnassa hankkeen henkilöstö sai arvokasta asiantuntija-apua alan ohjelmisto- ja mittalaitevalmistajilta. Materiaali kohdistettiin erityisesti työnjohdolle, muille työmaan toimihenkilöille, pienyrittäjille ja alan opiskelijoille. Materiaaleja tullaan käyttämään jatkossa jatkokoulutuksissa, oppilaitosten opetuksessa ja itsenäisessä opiskelussa. TTS Työtehoseura ja LAB-ammattikorkeakoulu hyödyntävät materiaalia omassa koulutuksessaan. Koulutusmateriaaleja päivitetään alan kehityksen mukaisesti, jotta niiden käyttöikä on pidempi.

Toimenpide 5. Turvalliset työmaat poikkeusolosuhteissa
- Toteutettu digiturvallisuuteen liittyvä koulutus
- Ohjeistus rakennustyömaille henkilökohtaisesta digiturvasta
- Henkilöturvallisuuteen on valmistettu pandemiaohjeistukset rakennusalalle Suomessa