Työtehoseura 2.0: Tekoäly tulevaisuuden tukena
Jaa artikkeli:
Tekoälyä käytetään ja tullaan käyttämään enemmän ja enemmän eri tehtävissä, opetuksessa ja oppimisessa, myös Työtehoseurassa. Kehitys tuo mahdollisuuden ennen kaikkea tehostaa toimintatapoja, oppimista, koulutusta ja tutkimusta, mutta samalla herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, miten yhdistää tekoälyn tarjoamat edut ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Tekoäly tuli meidän jokaisen tietoisuuteen rytinällä vasta viime vuodenvaihteessa, kun OpenAI julkaisi luonnollisen kielen chatin ChatGPT:n. Tämä tarkoittaa sitä, että voit keskustella tekoälyn kanssa samoin kuin keskustelisit ihmisen kanssa. Toki olemme olleet tekoälyn kanssa tekemisissä jo pitkään, mm. erilaisten suositusalgoritmejä käyttävien sovellusten, kuten Facebookin tai Spotifyn kanssa tai vaikkapa Googlen kuvantunnistuksen kautta. Työtehoseurassa laadittiin vuoden alussa ensimmäinen ohjeistus henkilöstölle tekoälyn käyttöön.
Miten tekoäly näkyy Työtehoseuran toiminnassa?
Erityisesti koulutusliiketoiminnassa tekoälyn käytössä tulee huomioida EU:ssa valmisteilla oleva lainsäädäntö. Työtehoseuran henkilöstöä on ohjattu erilaisiin tekoälykoulutuksiin, joita on järjestetty muiden muassa osana kehittämishankkeita. Myös sisäistä tekoälykoulutusta suunnitellaan; tarkoituksena on keskittyä nimenomaan pohtimaan, miten me voimme hyödyntää tekoälyä opetustehtävissä sekä oppimisen tukena ja miten voimme valvoa tai tarkistaa oppijoiden oman osaamisen osoittamista. Suunnitteilla on lisäksi koulutuksen ja tutkimustoiminnan yhteistyönä skenaariopaja, jossa pohditaan tulevaisuuden skenaarioita ja tekoälyn käyttöä laajemmin. Tavoitteena on määritellä selkeät tavoitteet, miten haluamme tekoälyä hyödyntää ja tunnistettava sen riskit ja heikkoudet.
Oppiva tekoäly – mikä siinä on uutta?
Oppiva tekoäly on vain yksi tekoälyn ”muoto”. Tekoäly voi olla oppivaa tai ei oppivaa. Jos se ei ole oppivaa älyä, sen toiminta perustuu ennalta määrättyihin sääntöihin ja ohjeisiin, eli vähän kuin ”if-then” käsky excelissä. Oppiva tekoäly taas oppii toiminnoista ja pyrkii ikään kuin parantamaan suoritustaan. Oppivalla tekoälyllä täytyy olla jo paljon enemmän dataa, eli tietoa pohjanaan, jonka perusteella se muodostaa tulkintoja. Hyvä esimerkki on ajankohtaiset ”deepfake”-videot, jotka on tuotettu eri tietolähteitä yhdistämällä ja koottu näistä ”valevideo”. Periaatteessa tekoäly voi tehdä mitä vain, mikäli sillä on pääsy esim. koko internettiin, eikä toimintoja ole rajoitettu tai valvottu mitenkään.
Miten koulutuksissa voidaan käyttää tekoälyä?
Tekoälyä tullaan käyttämään yhä enemmän opetustehtävissä, oppimisessa ja ohjauksessa. On myös huomioitava, että työelämässä, johon koulutamme osaajia, tekoälyä hyödynnetään jo monin tavoin. Esimerkkinä jätteenkäsittelyrobotti, joka tunnistaa tietyn materiaalin ja osaa lajitella hihnalle kipatut jätteet tai toimitusketjujen hallinta, jossa algoritmit ennustavat kysynnän vaihteluita ja vähentävät häiriötekijöitä prosessissa. Meidän on siis pystyttävä kouluttamaan tulevaisuuden tekijöitä eri aloille.
Teamsin litterointi on yksi hyvä esimerkki, jossa hyödynnämme puheentunnistusta (tekoälyä) ja teemme kokouksesta muistion ja tekstitykset. Samaa periaatetta hyödynnämme myös muussa opetussisällön tuottamisessa, kun teemme opetusvideon ja haluamme tekstityksen vieraalle kielelle.
Ohjausbotti-teknologia kehittyy harppauksin ja olemme lähteneet kehittämään tekoälyn tuottamaa 24/7 ohjausta osana opintojen ohjausta. Tällöin tekoälyllä on pääsy tiettyyn ympäristöön ja sisältöön, josta se muodostaa ohjausta keskusteluna. Käytännössä tekoälyä hyödynnetään siis opetusten suunnittelussa, toimintojen tehostamisissa, tiedonhaussa, oppijan tutoroinnissa sekä erilaisessa sisällöntuottamisessa aina sisällöstä visuaaliseen esitysmuotoon saakka.
Onko tekoälyn käytössä vaaroja?
Tekoälyn vaarat tai riskit ovat hyvin moninaisia. Meidän on ymmärrettävä laajasti, missä tekoälyssä on kyse, jotta voimme tunnistaa riskit ja vaarat ja suunnitella toimintaamme sen mukaan. Yksi vaara tai riski liittyy yhteiskuntaan ja työpaikkoihin. Tekoäly tulee korvaamaan tiettyjä tehtäviä ja tätä kautta aiemmin ihmisen tuottama työ siirtyy jossain määrin tekoälylle. Päätöksenteko voi vääristyä, jos tieto, jonka perusteella päätökset tehdään, perustuu virheellisiin algoritmeihin. Koulutukseen ja oppimiseen liittyen vaaroja ovat esimerkiksi, miten opiskelija luottaa erilaisten keskustelevien tekoälyjen sisältöön. Osaako oppija tai opettaja tulkita sisältöä riittävällä kriittisyydellä? Mitä tapahtuu, jos ihmiset ympäri maailmaa alkavat luottamaan tekoälyn tuottamaan sisältöön sinisilmäisesti? On muistettava, että tekoälysovelluksien takana on aina tiettyjä kaupallisia tahoja ja myös poliittista vaikuttamista. Erityisesti vaaroja liittyy oppivan tekoälyn laajenemiseen ja automaattisiin toimintoihin, mikäli näitä ei tunnisteta. Tekoälyllä voidaan periaatteessa tuottaa automaattisia tehtäväsuosituksia ja arviointeja opiskelijoille, mutta näiden algoritmien täytyy olla kunnossa, eikä ihmisen omaa analyysia pidä poistaa! Tekoäly voi siis periaatteessa oppia suosimaan tai tekemään arvioita väärin tai epäeettisin perustein. Tekoälyllä ei saa korvata täysin ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, sillä tekoäly ei pysty tuntemaan.
Jutun kirjoittaja
