Skip to content

Laskiämpäristä kierrätyskaappiin 

Laskiämpäristä kierrätyskaappiin 

Työtehoseura on olemassaolonsa aikana ollut monella tavalla mukana kehittämässä kotien arjen toimivuutta. Yksi koko ajan kasvanut ja muuttuva haaste on kodeissa syntyvän jätteen kerääminen ja lajittelu

Kotitalousjätteen keräyksen historia sadan vuoden takaa alkaa keittiön laskiämpäristä ja takapihan tunkiosta. Tavaroiden ja myös jätteen määrä oli huomattavasti nykyistä pienempi ja toisaalta kierrätys oli kunniassa, kun uusia tavaroita ei noin vain saanutkaan. Kaikki mahdollinen korjattiin ja käytetiin uudestaan. Jätteitä myös kaivettiin maahan. Maaseudulla ainoa jätehuoltoa koskeva määräys ennen sotia oli, että ulkorakennus eli huussi oli oltava. Kaikesta kerättävästä jätteestä ihmisten ja eläinten lanta muodosti valtaosan. 

Paperinkeräys aloitettiin 1940-luvulla ja 50-luvun uutuus oli yhä mainiosti toimiva pullonpalautusjärjestelmä. Teollistuminen ja muuttuneet elintavat alkoivat näkyä räjähdysmäisesti kasvavissa jätemäärissä ja monen tasoisissa kaatopaikoissa 1960–70-luvuilla. Jätteen koostumus oli jo täysin erilainen kuin 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Seassa alkoi olla myös muovia ja monenlaisia kemikaaleja.  

Laskiämpäristä kierrätyskaappiin 

Tehdään jätteen keräys helpoksi 

Työtehoseura on kehittänyt toimivaa jätelajittelua määrätietoisesti 1970-luvun alusta alkaen ja oli kotitalousjätteen lajittelussa edelläkävijänä. Kodeissa syntyvän jätteen määrää ja koostumusta tutkittiin sekä ideoitiin lajitteluun perustuvia tilaratkaisuja. Ratkaisuna oli astianpesupöydän alakaapin sisustaminen uudella tavalla. Tätä varten Työtehoseurassa kehitettiin tilaa säästävä viemärin vesilukko, minkä ansiosta alakaappiin mahtui jätteiden keräysastia paremmin. Uudenlaiset jätekaapit olivat perustana myöhemmälle laitevalmistajien tuotekehitystyölle ja jäteastiastandardeille. Asiantuntijamme kävivät myös televisiossa opastamassa jäteastioiden sijoitusta uuden ajan keittiöihin. 

1990-luvulle tultaessa ympäristöasiat alkoivat nousta esiin ja havahduttiin jätteiden synnyn vähentämiseen sekä kierrätykseen. Työtehoseurassa testattiin uusia, kasvavaan kierrätystarpeeseen sopivia jäteastioita ja kehitettiin jätekaapin sisustusvarusteita. Tällä vuosituhannella on myös tutkittu ja testattu kodin kompostoreita ja kompostointia osana biojätteen käsittelyn parempaa huomioimista ja kehittymistä.  

2000-luvulla jätteen, etenkin pakkaus- ja muovijätteen, määrä on edelleen kasvanut valtavasti. Jätteiden lajittelun pitäisi tänään olla arkea kaikkialla. Tärkeintä on silti aina vähentää syntyvän jätteen määrää. Sen pystyy jokainen tekemään vähentämällä turhaa kulutusta, valitsemalla kestäviä tuotteita ja korjaamalla vanhoja sekä välttämällä ylipakattuja tuotteita. Jätemäärän vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen ovat tärkeä osa matkaa kohti kestävää kiertotaloutta. Silti kaiken yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa vain 43 % vuonna 2022, mikä on yhä EU:n keskiarvoa (48 %) ja velvoitetta (55 % vuonna 2025) heikompi. Osasyy on kierrätyskelpoisenkin jätteen polttaminen energiaksi. 

Kaikkea ei tarvitse säilyttää keittiössä 

Lajittelu on helppoa, kun on mietitty sujuvasti käytettävä paikka kaikille jätejakeille. Syntyvän jätteen määrä vaihtelee suuresti, joten sama ratkaisu ei sovi kaikille kotitalouksille. Uusien keittiöiden kalusteissa onkin jo varattu tila monelle jätejakeelle. Tiskialtaan alla sijaitseva jätepiste on hyvä, mutta nykyisiin tarpeisiin silti usein ahdas ratkaisu, eikä työn kulun kannalta optimaalinen. Muuallekin kuin keittiöön saa laitettua kierrätyspisteen, vain biojätteen lajitteluun ainoa luonteva paikka on keittiö. Biojäteastiaksi riittää myös melko pieni astia, jotta se tulee tyhjennettyä riittävän usein.  

Kierrätyksessä voi käyttää luovuutta. Jos jotain jätelajia syntyy paljon, varataan sille enemmän tilaa. On hyvä, jos kierrätyspistettä voi muunnella. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Työtehoseuran taannoin kehittämä kierrätyskaappi, missä on ajateltu sopivat tilat kahdeksalle jätejakeelle, esimerkiksi kartongille, metallille, lasille, paperille, muoville, pantillisille pulloille ja tölkeille ja vaikkapa tekstiilijätteelle, jonka kierrätys on tosin vielä haasteellista. Kaapin voi sijoittaa keittiöön tai vaikka eteiseen tai kodinhoitohuoneeseen. Vetolaatikoissa on sisällä kassit, jotka on helppo napata ulos lähtiessään mukaan keräyspisteelle. Vastaavan voi itse toteuttaa monenlaisiin kaappiratkaisuihin. 
 
 
Teksti Minna Kuusela, TTS Työtehoseura 

Tämä artikkeli on julkaistu TEHO-lehdessä 3/2024.
Voit lukea TEHO-lehden digitaalisena näköislehtenä maksutta täältä.
 

Haku