Työkonedata hyödyksi maatiloilla
Jaa artikkeli:
Peltoviljelyssä käytettävien työkoneiden keräämän datan hyödyntämistä ei ole juurikaan tarkasteltu työn kehittämisen näkökulmasta. Työn tuottavuus on tärkeää päivittäisessä toiminnassa ja tuotannon kannattavuudelle. TTS Työtehoseuran tuoreessa tutkimuksessa perehdyttiin työkoneiden keräämään dataan ja sen hyödyntämiseen erityisesti työn kehittämisessä.
Nykyaikaiset ajettavat työkoneet, kuten traktorit ja leikkuupuimurit, sekä traktoriin kytkettävät työkoneet, kuten kylvölannoittimet ja kasvinsuojeluruiskut, keräävät niiden toimintaan ja peltoviljelyn tuotantoprosesseihin liittyvää dataa. TTS Työtehoseuran tuoreessa tutkimuksessa perehdyttiin työkoneiden keräämään dataan ja sen hyödyntämiseen erityisesti työn kehittämisessä.
Työkoneiden keräämä data
Työkoneiden keräämä data on tyypillisesti digitaalisessa muodossa olevia numeroita, mutta se voi olla myös kuvaa tai ääntä. Data ei kerro meille välttämättä mitään sellaisenaan. Data on hyödyllistä, jos sillä on käyttöä itsellä tai joku toinen toimija on siitä kiinnostunut, jolloin sillä voi käydä kauppaa. Vasta kun data saa hyödyntäjän mielessä merkityksen, siitä muodostuu informaatiota. Kun informaatio viedään viitekehykseensä – vaikka viljan viljelyprosessin tiettyyn osaan – siitä muodostuu meille tietoa. Vasta tietoa päästään tulkitsemaan ja soveltamaan.
Julkisten verkkolähteiden tarkastelun mukaan esimerkiksi traktorit keräävät useita kymmeniä erilaisia datoja, joita kuljettaja voi hyödyntää työssään. Näitä ovat muun muassa traktorin polttoaineen kulutus, ajo- ja keskinopeus, käyttötunnit eriteltyinä, moottorin kuormitusaste, rengaspaineet sekä renkaiden luisto, joita voidaan käyttää traktorin käytön optimointiin. Työkonedatan rinnalla paikkatietodataa voidaan puolestaan käyttää traktorin sijainnin tarkasteluun, ajolinjojen luontiin sekä täsmäviljelytoimenpiteisiin.
Tällä hetkellä tieto työkoneiden keräämästä datasta, sen tarkkuudesta sekä hyödyntämismahdollisuuksista on verkossa hajallaan ja osin vaikeasti löydettävissä. Työkoneiden keräämän datan tiedostomuodoista tai siitä, onko data avattavissa ilman maksullisia ohjelmistoja, ei juuri löydy tietoa. Työkoneiden valmistajilla ja myyjillä sekä datan jalostamisen palveluntarjoajilla on vielä työtä edessään, kun asiakkaiden kiinnostus työkoneiden keräämän datan hyödyntämiseen tulee väistämättä kasvamaan.
Edelläkävijöiden kokemuksia
Tutkimuksessa haastateltujen kokeneiden maatalousyrittäjien ja alan asiantuntijatehtävissä työskentelevien henkilöiden mukaan työkonedata on useimmilla maamme tiloilla vajaakäytöllä – tai sitä ei edes mainittavasti kerätä. Monilla tiloilla pieni tilakoko, vanha kalusto ja heikko osaaminen eivät mahdollista datan keruuta, käsittelyä ja hyödyntämistä.
Samaan aikaan kärkitilat ovat tuoneet eri datalähteiden hyödyntämiseen perustuvan täsmäviljelyn vahvasti peltokasvituotantoonsa ja ovat oma-aloitteisesti mukana datatalouden ja tekoälysovellusten kehittämisessä. Esimerkiksi tarkkaa paikkatietoa hyödynnetään tiloilla erityisesti ajoneuvojen ja työkoneiden automaattiohjauksessa, kaluston keskinäisessä koordinoinnissa sekä työn valmistumisen seurannassa ja dokumentoinnissa. Paikkatiedon koetaan säästävän peltotöissä työn lisäksi myös muita tuotantopanoksia, joiden paikkakohtaista käyttöä voidaan säätää reaaliaikaisesti.
Mitä opiksi lähitulevaisuuteen?
Tutkimuksen toteuttajien on helppo yhtyä haastateltujen edelläkävijöiden ajatuksiin siitä, että perinteisen viljelyosaamisen pitää säilyä selkärangassa, jotta tulevaisuudessa ei jäädä datan kanssa yritysten ja tekoälyn armoille. Näin ei jouduta myöskään pahaan pulaan, jos yleistyvä ajoautomatiikka ja täsmäviljely ovat toisinaan pois käytöstä eri syistä johtuvien paikannushäiriöiden takia. Toki ensisijaisesti tulisi pyrkiä torjumaan häiriöitä ja sitten vasta yrittää sopeutua niihin: Työtehoseurassa kartoitetaankin tänä vuonna mobiiliyhteyksiin ja paikannukseen liittyviä häiriöitä.
Työkonedatan avulla kyetään jo nyt tuottamaan työnkäyttö- ja tuottavuustietoa. Sen avulla voidaan suunnitella muun muassa peltoviljelyn logistiikkaa ja koneketjujen sekä työvoiman käyttöä ja hinnoitella urakointityötä. Pellolla sen avulla kyetään reaaliaikaisesti ohjaamaan traktorin ja työkoneiden toimintaa. Työtä kyetään myös dokumentoimaan ja todentamaan, mistä on hyötyä erityisesti urakoinnissa ja yhteiskoneiden kustannusten jaossa. Ohjelmistotaloja ja asiantuntijapalveluita tarvitaan avuksi datan jalostamiseen helposti hyödynnettävään muotoon. Työkoneiden keräämän datan keruun ja käsittelyn helpottuminen tulevat edistämään myös työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen liittyvien hyötyjen mittaamista.
Työkonedata hyödyksi maatiloilla – Tutkimus pähkinänkuoressa
Kirjoitus perustuu Työtehoseurassa vuonna 2024 toteutettuun Työkoneiden keräämän datan hyödyntäminen työnkäytön ja tuottavuuden kehittämisessä – nykytila ja mahdollisuudet (Työkonedata) -tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin peltoviljelyssä käytettävien työkoneiden keräämän datan ja siihen perustuvan informaation käyttöä peltoviljelyprosessien suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja kehittämisessä. Aineistoa kerättiin julkisista verkkolähteistä sekä haastattelemalla kokeneita maatalousyrittäjiä ja alan asiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä. Tutkimus toteutettiin Maatalouskoneiden tutkimussäätiön apurahalla. Tutkimusraportti tulee keväällä Doria-julkaisuarkistoon
Teksti ja kuva: Janne Karttunen, Markku Lätti ja Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura
Työkonedata hyödyksi maatiloilla artikkeli on julkaistu alunperin TEHO-lehdessä 1/2025
Tutustu lehteen tästä linkistä