Älysikala – innovaatio sikatalouteen  

• Maatalouden ja metsätalouden ajankohtaiset

31.3.2025

Jaa artikkeli:

Maataloudessa ajankohtaisena keskustelunaiheena on datan hyödyntäminen tuotannossa. TTS Työtehoseura kumppaneineen testasi Älysikala-pilotoinnissa, miten sikatilalla onnistuu eläinkohtainen tiedonkeruu.   

Älysikala-pilotoinnin tavoitteena on ollut rakentaa uudenlainen toimintamalli sikatilan tietopohjaiseen johtamiseen. Pilotissa testattiin Hyppösen Tilan yhdistelmäsikalassa eläinkohtaista datankeruuta syntymästä teurastamolle: miten datan keruu sujuu käytännössä, mitä on huomioitava ja mitä datasta saa irti. Vajaan kahden vuoden aikana sikalassa merkittiin noin 10 000 porsasta elektronisella korvamerkillä.   

Pilotoinnissa tallennettiin eläintietoja kaikista keskeisistä tapahtumista. Kirjattavia tietoja olivat mm. sukupuoli, syntymäpaino, lääkitykset, porsaiden siirrot ja kuolinsyyt. Dataa kerättiin tarkoituksella paljon, sillä runsaasta datasta pystyy tekemään karsintaa, mutta puuttuvaa dataa ei voi jälkikäteen tuottaa. Yhtenä tavoitteena pilotoinnissa oli selvittää, mitkä ovat kriittisiä pisteitä tiedonkeruussa ja mikä tieto on vähemmän tärkeää. Koska kyseessä oli uusi asia, vaativat teknologian käyttöönotto ja eläintietojen kirjaukset opettelua osaksi päivittäisiä sikatilan rutiineja. Yhteistyö teknologiatoimittajien kanssa muodostui tärkeäksi, sillä he kehittivät järjestelmiä ja laitteita yhteistyössä hankeryhmän kanssa sitä mukaa kuin pilotointi eteni. Matkasta muodostui yhtä tärkeä kuin määränpäästä.  

Älyteknologiasta hyötyjä tuottavuuteen  

Pilotoinnissa kerättyä dataa tarkasteltiin kahdella tasolla: millaista tietoa yksilöllisestä datasta on hyödynnettävissä reaaliaikaisesti, ja toisaalta millaisia yhteyksiä datasta löytyy eläintietoon, toimenpiteisiin, terveyteen ja kasvuun. Mahdollisia yhteyksiä analysoitiin Helsingin yliopiston sikatutkijoiden toimesta, kun seuratuista sioista oli saatu teurastamodata. Myös reaaliaikaisen datan hyödyntäminen vaatii riittävästi historiadataa. Pilotissa huomio keskittyi ensimmäisen vuoden aikana juuri datan keräämiseen. Siinä vaiheessa dataa olikin jo varsin paljon, ja järjestelmästä saatavista kuvailevista yhteenvedoista voitiin nähdä jo monia kiinnostavia trendejä porsaiden elinkaaren eri vaiheiden tapahtumista. Helsingin yliopiston tilastoanalyyseissä löytyi merkitseviä yhteyksiä mm. syntymäkoon, sukupuolen, lääkintöjen ja siirtojen ja kasvun tai lihantarkastusmerkintöjen välillä. Tavoite on, että tulevaisuudessa tilatasolla vastaavat analyysit olisivat mahdollisia automaattisesti.  

Hyötyjä on saatavissa sikalan prosessien parantamiseen ja hukan vähentämiseen. Älysikalaan panostamisen voi nähdä investointina, joka maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä. Samalla avautuu uusia mahdollisuuksia jäljitettävyyden parantamiseen, jolloin hyödyt ulottuvat kuluttajille saakka.    

Yrittäjä Antti Hyppönen: ”Koukussa dataan”   

Sikojen yksilökohtainen seuranta ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönotto tarkoitti Hyppösen Tilalla uuden opettelua normaalin työn rinnalle. Tietoa alettiin kerätä lähtökohtaisesti kaikista sian elinkaaren aikaisista tapahtumista, mikä tarkoitti isoa muutosta sikalan työrutiineihin. Possut merkittiin elektronisella korvamerkillä ja datan keräämiseen käytettiin LeeO-sovellusta. Tämä onnistui kätevästi tabletilla, jolle oli teline hoitokärryssä. Korvamerkkien pysyvyys koettiin melko hyvänä, etenkin alkuvaiheen jälkeen, kun kiinnitys automaattisella laitteella tuli rutiiniksi. Kolmelta automaattiselta karsinavaa’alta saatiin tietoa eläinten päiväkasvusta, mikä on ollut Hyppösen mukaan varsin mielenkiintoista seurattavaa. Aiemmin ei ole ollut käytössä eläinkohtaista painon seurantaa.  

Parhaimpia hyötyjä on saatu, kun dataa analysoitaessa on pystytty tekemään parempaa ennakointia ja reagointia, ja näin onnistuttu vähentämään hukkaa, selkeyttämään arjen tekemistä sekä parantamaan eläinten hyvinvointia.

Yksi tärkeimmistä hyödyistä on ollut datan merkitys eläinkohtaiseen terveyden ja kasvun seurantaan. Yrittäjän näkökulmasta on ollut silmiä avaavaa nähdä graafisia kuvioita ja tilastoja nykytilasta. – Parhaimpia hyötyjä on saatu, kun dataa analysoitaessa on pystytty tekemään parempaa ennakointia ja reagointia, ja näin onnistuttu vähentämään hukkaa, selkeyttämään arjen tekemistä sekä parantamaan eläinten hyvinvointia. Tiedosta on tullut työkalu päivittäisjohtamiseen, eläinterveyteen ja eläinlääkärin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tässä on jo ihan koukussa dataan, toteaa Antti Hyppönen.   

Pilotoinnin yhtenä oppina oli, että kirjausvaihtoehtojen kannattaa olla mahdollisimman yksinkertaisia. Datan hyödyntämistä ajatellen riittää hyvin yksinkertainen luokittelu: onko kyse esimerkiksi hengitystiesairaudesta, jalkavaivasta, ripulista tai hännänpurennasta. Yksinkertaiset koodit ja toimintatavat ovat tärkeitä, jotta eri työntekijät kirjaavat tiedot mahdollisimman samalla tavoin.  

 
Teksti ja kuva: Reetta Palva & Sirpa Pussinen, Työtehoseura  

Juttu julkaistu alun perin Teho-lehdessä 1/2025