Skip to content

Kalatalous ja työn kehittäminen

Ammattikalastajien työn kehittäminen on viime vuosina ollut yksi tärkeistä Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimialoista. Kalastajien, Kalaleader-toimintaryhmien ja alan muiden organisaatioiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.

Viimeisimpänä on toteutettu Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja -hanke (2020-2022), jossa tavoitteena on ollut löytää kalastustyötä sujuvoittavia, helpottavia ja turvallisuutta lisääviä ratkaisuja. Ratkaisut ovat voineet liittyä tekniikkaan, työolosuhteisiin tai -menetelmiin ja turvavarusteisiin. Aiempina vuosina Työtehoseura on toteuttanut mm. Elinkeinokalatalouden kehittämishankkeen (2016-2018), jolloin pääpaino oli kalanviljelyn ja kaupallisen kalastuksen parissa toimivien yritysten toimintaedellytysten, kannattavuuden, tuottavuuden ja johtamisen kehittämisessä. Yritysten tueksi rakennettu kalatalouden työkalupakki on tarjonnut monipuolista tietoa liiketoiminnan kehittämiseen.

Ratkaisuja yhdessä ammattikalastajien kanssa

Kalastus on suuren turvallisuusriskin työtä, jota tehdään vaihtelevissa olosuhteissa sään armoilla. Alan imago- ja työvoimaongelmat kumpuavat huonoista työolosuhteista, ylikuormittavasta työstä ja heikosta kannattavuudesta. Alalta poistuu lähivuosina eläköitymisen kautta paljon ammattilaisia.

Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja -hankkeessa selvitettiin tyypillisimmät työmenetelmät rannikkomerialueella tapahtuvassa ammattikalastuksessa alle 10-metrisillä veneillä. Tietoa tuotettiin nykytilanteesta kalastajien työtä seuraamalla ja kerättyä aineistoa analysoimalla. Ammattikalastajat ja kalastuksen asiantuntijat tunnistivat kokemusperäisesti työhön liittyviä kehittämiskohteita projektiryhmän ohjaamissa työpajoissa. Hyviä käytäntöjä kerättiin kalastuksen eri työvaiheista sisältäen mm. tavaroiden lastaukseen ja kuorman purkuun, pyydyksen nostamiseen ja laskemiseen, kalojen käsittelyyn ja välineiden huoltoon liittyviä työtehtäviä. Mielenkiintoisena kokeiluna oli selkää tukevan eksoskeletonin eli ulkoisen tukirangan testaus kalastustyössä.

Hankkeessa kehittämistyö kohdistui ensisijaisesti veneessä ja laiturialueella tapahtuvaan kalastustyöhön sekä siihen liittyvien työvälineiden ja menetelmien parantamiseen. Kun tämä kehitystyö kytketään laajempaan työn tekemiseen ja sen kehittämiseen liittyvään työn systeemiin ja tarkastellaan työvoiman saannin ja alan houkuttelevuuden näkökulmista, nousevat esiin välineiden ja menetelmien kehittämiseen vaikuttavat systeemiset tekijät.

Mikäli kalastajat eivät koe mahdolliseksi ja järkeväksi investoida uusiin työvälineisiin investointitukien heikkouden tai esimerkiksi tuhoeläinvahinkojen seurauksena heikentyneiden saalismäärien takia, kehitetyt uudet ratkaisut eivät tule käyttöön otetuiksi. Vastaavasti heikko tiedonsaanti entistä paremmista väline- ja menetelmäratkaisuista heikentää edellytyksiä löytää uusia ratkaisuja ja ottaa ne käyttöön. Kansainvälistä yhteistyötä, verkostoitumista ja systemaattisia, yhteisiä kehittämisponnistuksia kaivataan, mutta toisaalta elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksien koetaan vuosi vuodelta heikkenevän, mikä ei kannusta kehittämiseen eikä investointeihin. Toimialan työn tekemisen tapojen ja työn raskauden arvioidaan vaikuttavan sen vetovoimaan heikentävästi. Kalastustyön huomattavat fyysiset turvallisuusriskit tunnetaan ja riskien torjumiseen on kehitetty menetelmiä ja laadittu ohjeita.

Rannikkokalastuksen tulevaisuuden näkymät elinkeinona vaikuttavat oleellisesti edellytyksiin kehittää kalastustyön menetelmiä. Työn turvallisuus kokonaisvaltaisena, holistisena turvallisuutena kattaa fyysisen turvallisuuden lisäksi psykologisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden ulottuvuudet. Holistinen turvallisuusuhkien tarkastelu on oleellista kalatalouden elinkeinoihin liittyvien turvallisuusuhkien tunnistamiseksi ja sen tarkastelemiseksi, miten turvallisuuden eri ulottuvuuksien tasapaino tukee tai estää rannikkokalastajan edellytyksiä keskittyä tekniikoiden ja teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Tulokset esitelty ammattilehdissä

  • Suomen Kalastuslehdessä (4/2021, 3/2022 ja 5/2023) ja sen ruotsinkielisessä sisarlehdessä Fiskertidskrift för Finland’issa (3/2023).
  • Työtehoseuran Teho-lehdessä on julkaistu artikkelit ’Työn monialaisen kehittämisen hyödyt kalataloudessa ’ (1/2022) ja ’Ratkaisuja rannikkokalastajien nostotöihin’ (4/2022)

Rannikkokalastuksessa kalastajan työpäivään sisältyy monenlaisia nostoja ja taakan siirtoja. Monet näistä toteutetaan manuaalisesti, keinuvassa veneessä, muuttuvissa olosuhteissa ja toisinaan liukkaalla alustalla. Nostaminen onkin yleisin rannikkokalastajien tunnistama työssä esiintyvä fyysinen kuormitustekijä.”

Kansallisen innovaatio-ohjelman Kalatalouden kehittämisohjelmassa (Kake) vahvistetaan kalatalouden sosiaalista kestävyyttä

Vuosina 2021–2027 toteutettavan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman painopisteinä ovat kestävä kalastus, vesiviljely, kalan jalostus ja kauppa sekä meripolitiikka ja kalastuksen valvonta ja tiedonkeruu. Suomen ohjelman keskeiset tavoitteet ovat kalatalousalan kestävän kasvun tukeminen, alkutuotannon edellytysten turvaaminen, uudistumisen ja innovaatioiden vauhdittaminen sekä ympäristökysymysten ratkaiseminen.

Nykyisellä ohjelmakaudella pyritään vahvistamaan pitkäjänteisesti toimialan ”innovaatiorakenteita” ja verkostoja. Innovaatio-ohjelma koostuu viidestä ohjelmakokonaisuudesta ja toteutuu yhteishankkeena. Työtehoseura osallistuu Kalatalouden kansallinen kehittämisohjelman (Kake) työpaketin ”Tietopohjainen kalavarojen ja kestävän kalastuksen hallinta” toteuttamiseen. TTS vastaa kalatalouden konfliktien ratkaisun ja sosiaalisen kestävyyden toimenpiteestä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, SAKLn, Suomen yrittäjäopiston, Kalatalouden Keskusliiton (KKL), SSAKn, kaupallisten kalastajien ja Metsähallituksen kanssa.

Kumppanina verkostossa

Kaipaatko tietoa tai kumppania tutkimus- tai kehittämisprojekteihin? Kerromme mielellämme lisää Työtehoseuran asiantuntemuksesta ja kokemuksista kalatalouden parista.

Lisätietoja

Haku