Teholanta
Siipikarjanlannan käytön tehostaminen
Hankkeessa tuotettiin tietoa vaihtoehtoisten lannankäsittelyratkaisujen käyttöönoton edellytyksistä erilaisille siipikarjatiloille: broileritiloille, kalkkunatiloille sekä kananmunia tuottaville tiloille.
Hankkeen aikataulu: | 1/2015 – 12/2018 |
Hankkeen toteuttajat: | TTS Työtehoseura, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Suomen Siipikarjaliitto |
Hankkeen rahoittajat: | Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset), Atria Suomi, HKScan Finland, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n Siipikarjasäätiö, Maatalouskoneiden tutkimussäätiö, MTK, Metener Oy |
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa suoraan käytäntöön sovellettavaa tietoa siipikarjanlannan käytön tehostamisen mahdollisuuksista. Vaihtoehtoina tarkasteltiin nykyisten käytäntöjen tehostamismahdollisuuksia ja erityisesti lannan energiasisältöä hyödyntäviä prosessointimenetelmiä: biokaasutuotantoa ja polttoa tilan olemassa olevissa lämmitysjärjestelmissä.
Tekniikoiden käytännön toimivuuden varmistamiseksi sekä kannattavuuden ja ympäristövaikutusten arviointia varten tehtiin pilot-mittakaavan prosessikokeita biokaasutuotannosta broilerinlannalla, kalkkunanlannalla ja munintakanojen lannalla sekä poltosta broilerinlannalla. Lannan polttokokeita tehtiin myös käytännön olosuhteissa maatiloilla. Lisäksi testattiin termisen kaasutuksen toimivuutta broilerinlannan prosessointina.
Koetulosten pohjalta laadittiin todellisille tuotantotiloille (pilot-tilat eri tuotantosuunnissa) esimerkkiratkaisut lannan energiakäytölle. Ratkaisut käsittivät koko toimintaketjun lannan ja mahdollisten muiden syötteiden tuotannosta prosessijäännöksen loppukäyttöön. Esimerkkiratkaisujen tilakohtaista kannattavuutta ja elinkaarisia ympäristövaikutuksia arvioitiin nykytilaan verrattuna. Lisäksi elinkaariarvioinnin avulla tarkasteltiin, miten esimerkkitilojen siipikarjatuotannosta syntyviä ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää nykyisiä tuotanto- ja lannankäsittelykäytäntöjä tehostamalla.
Tulokset ja yhteenveto
Ainoa selkeästi kannattava biokaasutuotannon malli oli munatilalle suunniteltu suotopetiprosessi, jossa biokaasu hyödynnetään liikennekaasun tuotantoon. Merkittävä tekijä on käsiteltävän lannan määrä: munatilalla lantaa muodostuu noin nelinkertainen määrä broileri- ja kalkkunatilaan verrattuna. Lisäksi sen metaanintuottopotentiaali on kalkkunan- ja broilerinlantaa korkeampi. Haasteista huolimatta kannattavuus voi olla löydettävissä myös broilerin- ja kalkkunanlannan prosessointiin biokaasutuotannossa. Broileritilalla lisäsyötteiden määrän nostaminen voisi parantaa kannattavuutta (laitokseen jäi vapaata kapasiteettia) ja kalkkunatilan suotopetiprosessi oli lähellä kannattavuutta. Tilakohtaisia erojakin kannattavuudessa voi olla eikä näiden pilot-tilojen tulosta voi yleistää kaikille tiloille.
Linkit ja julkaisut
Julkaisu Siipikarjanlannan käytön tehostaminen, TJ435