Tervetuloa promenadille

Promenadi kutsuu kävelyretkelle maatilayritysten sukupolvenvaihdosten maailmaan. Promenadi on blogi, verkkosivu, johon sisältöä tuottavat sukupolvenvaihdospalvelujen kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset. Promenadilla on tarjolla ajattelua ruokkivaa seuraa sekä näköaloja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin. Antoisaa retkeä!

Promenadilta löydät kirjoituksia seuraavista aiheita:

• Millainen on maatalousyrityksen sukupolvenvaihdosneuvonta? Julkaistu 21.9.2022 (muokattu 9.11.2022)
• Tunteet ohjaavat omistajanvaihdoksia – ohjaa sinä tunteita. Julkaistu 8.3.2023

Millainen on maatalousyrityksen sukupolvenvaihdosneuvonta?

Oletko kuullut tarinan kuudesta sokeasta miehestä, jotka eivät tienneet, millainen eläin norsu on? Kohdatessaan norsun ensi kertaa sokeat miehet tutkivat norsua tunnustellen sitä eri puolilta muodostaen jokainen oman mielikuvansa siitä. Norsun korvia koskettanut mies kuvaili eläimen muistuttavan viuhkaa. Jalkoja tunnustellut mies vertasi sitä puuhun. Hännän käsiinsä saanut mies oli sitä mieltä, että norsu on kuin köysi. Syöksyhammasta koskettanut mies kuvasi eläimen olevan kuin keihäs. Kärsään tutustunut mies esitti norsun olevan kuin käärme. Norsun kylkeä koskettanut mies oli varma siitä, että se on kuin korkea muuri. Syntyi kiihkeä väittely siitä, kuka on oikeassa, eikä sopua syntynyt.

SPV-neuvonnasta on monenlaisia käsityksiä

Norsun tavoin maatalousyrityksen sukupolvenvaihdos- eli SPV-prosessi ja siihen kohdistuva neuvonta näyttävät eri suunnista varsin erilaisilta. Kiistelykään ei ole vallan tavatonta.

SPV-prosessin vaiheet ja kesto näyttäytyvät yrittäjälle ja asiantuntijoille eri tavoin. Neuvonnan asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, millä ehdoilla SPV-neuvontaprosessin voi käynnistää ja milloin neuvontaprosessi alkaa. Samoja, prosessiin osallistuvia ihmisiä kutsutaan monilla nimillä. Toiselle sama ihminen on emäntä, toiselle myyjä tai kenties puoliso. Prosessiin liitetään eri ihmisten toimesta erilaisia asioita korostaen jotakin ja sivuuttaen jotakin muuta. Sitä, ketkä kulloinkin kuuluvat mukaan ja mitkä asiat ovat tärkeitä, saattaakin olla yllättävän hankala hahmottaa. Asioista, asiantuntemuksesta ja osallisista voi syntyä eripuraa.

Kysymys ”millainen on maatalousyrityksen SPV-neuvonta” ei olekaan yksinkertainen tai toisarvoinen. Neuvontapalvelujen yrityslähtöisen kehittämisen kannalta se on kuitenkin kovaa ydintä.

Tuskin koskaan kahden kauppa

SPV voidaan nähdä kahden kauppana: maatalousyrityksen omistajan ja ostajan välisenä asiana. Siitä huolimatta SPVeen liittyy huomattava joukko muita ihmisiä. Kahden kauppa tuskin onnistuu ilman asiantuntijoita. Lisäksi se koskettaa myös perheenjäseniä, yrityksen sidosryhmiä ja työntekijöitä.

SPVssa myyjä ja ostaja ovat sukua toisilleen, usein vanhempi/vanhemmat ja hänen/heidän kasvattamansa lapsi, jolla on (kenties) paikkansa sisaruskatraassa. Yrityskaupan näkökulmasta korostuu esimerkiksi kauppahinta, omistajien ja perillisten oikeudet materiaan ja sen hallintaan sekä yrittäjän muodolliset edellytykset harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Perheen näkökulmasta tärkeäksi nousevat muun muassa kasvatusta ohjaavat arvot ja suhteet muihin perheenjäseniin, kenties parisuhde tai lastenhoito. Suvun vuosikymmeniä, ehkä vuosisatoja viitoittama tie ja SPVta tekevien vanhempien ja jatkajaksi aikovan ”hyvään yrittäjyyteen” lataamat arvot ja käsitykset astuvat mukaan kuvaan ja saattavat joutua törmäyskurssille.

Maatalousyritysten SPV-neuvonnan prosessin toteutumista tutkineessa Hallittu SPV-hankkeessa tunnistettiin maatalousyritysten SPViin liittyvän ainakin seuraavat toimijat (kuva 1): perhe, yritys, maatalousneuvonta, veroneuvonta, tuki- ja eläkeneuvonta, perheneuvonta ja vertaisneuvonta sekä yritysneuvonta, jonka osana SPV-neuvonta toteutuu. SPV-neuvontaa tarjoavat myös rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä asianajajat.

MOP-hankkeen maaseutuyritysten omistajanvaihdoksiin kohdistuvassa ekosysteemitarkastelussa yrittäjistä puhutaan ostajina ja myyjinä. Asianajajien lisäksi muina tahoina mainitaan yrityksen kirjanpitäjä, tilitoimisto ja tilintarkastaja, jotka voivat herätellä yrittäjiä omistajanvaihdokseen. Myös uusyrityskeskuksilla, kehittämisyhtiöillä, kunnan elinkeinotoimella ja yrittäjien aluejärjestöillä on lusikkansa omistajanvaihdossopassa.

Hallittu SPV -hankkeessa todettiin oman lusikkansa soppaan laittavan myös useiden epämuodollisten tahojen, kuten ystävien, naapurien, tuttavien ja kylänmiesten. (Mielipide)vaikuttajia riittää, ja mielikuvaa SPVsta rakennetaan useamman ihmisen voimin.

Neuvonta injektiona elämänmittaiseen SPV-prosessiin

SPV-neuvontaprosessin näkökulmasta SPV kestää noin puolesta vuodesta muutamaan vuoteen. Perheiden näkökulmasta SPV näyttäytyy elämänmittaisena prosessina. Neuvonta on siihen kuin lääkeruiske, injektio. Se on varsin lyhytkestoinen, mutta sen vaikutukset perheeseen ja yritykseen voivat olla voimakkaat. Siksi sillä, minkälaisia neuvontapalveluja tuotetaan ja miten niitä käytetään, on väliä.

Neuvonnan asiantuntijatyö perustuu pitkälle erikoistuneeseen asiantuntijuuteen. Asiantuntija on osaaja omalla erikoistumisalueellaan. Asiantuntijuuteen kuuluu se, että asiantuntija tunnistaa niin oman erikoistumisensa tuottamat ”linssit”, joilla SPVta katsoo, kuin oman asiantuntijuutensa rajat.

Heikkoa asiantuntijuutta on aina ollut ja sitä tulee aina olemaan. Sen seurauksena syntyy ”mikä asian tuntija”-tyyppisiä Kummeli-sketsejä. Naurulla ei asiantuntijapalvelun laatua kuitenkaan paranneta. Se vaatii yhteistoimintaa.

Yhteistyötä

Palataanpa takaisin tarinaan kuudesta sokeasta miehestä ja norsusta. Tarinassa miehet eivät kiinnittäneet huomiota muiden tekemiseen, vaan uskoivat omin käsin tunnustelemalla saavansa riittävän hyvän kuvan tarkasteltavasta kohteesta, norsusta.

Työelämän kiire ja pitkälle erikoistunut asiantuntijuus saattavat johtaa asiantuntijan vastaavanlaiseen sudenkuoppaan, johon tarinan miehet kapsahtivat. Siinä missä asiantuntija, kuka tahansa meistä, myös yrittäjä voi kompastua samaan ansaan. Nojatessamme aikojen saatossa arjessa muotoutuneisiin käsityksiimme esimerkiksi siitä, millaisia perheenjäsenemme ovat, mitä kukin osaa tai haluaa ja miten asiat parhaiten hoituvat, voimme olla kuin tarinan sokeat miehet. Suvun perinteellä, luotetun tuttavan mielipiteellä ja kokemuksella tai naapurin arvioivalla katseella voi olla yllättävästi tiedostamatonta merkitystä siinä, miltä onnistunut SPV yrittäjän omaan silmään näyttää. Tällaista kutsutaan sosiaalisesti tuotetuksi ajattelun vinoumaksi.

Tarina sokeista miehistä kärjistää sen tosiseikan, että jokaisen ihmisen käsitys kokonaisuudesta on rajallinen. Epäilemättä jokainen SPVeen tavalla tai toisella osallistuvista ihmisistä on oikeassa omassa käsityksessään. Yhden näkökulman tai toisistaan irrallisten käsitysten varassa tuskin kannattaa tehdä ratkaisuja SPVn kaltaisissa, elämän suurissa kauaskantoisissa kysymyksissä.

Tarinan opetus on se, että tarvitsemme toisiamme kyetäksemme hahmottamaan asioita laajemmin ja muodostamaan SPVsta entistä täydellisemmän kuvan. Yhdessä toimien voimme välttää astumasta harhaan.

Jaettua asiantuntijuutta

Nykypäivän asiantuntijuuteen liitetään toimintaympäristön ja verkostojen hallinta. Asiantuntija tuntee ekosysteemin, jossa toimii ja osaa hyödyntää sitä. Tällöin puhumme työelämän tulevaisuuden metataidoista. Ne ovat taitoja, jotka aktivoivat ja mahdollistavat muiden taitojen, kuten yksilön hallitseman asiaosaamisen tehokkaan ja tuottavan käytön.  

Metataito sananalku ”meta” kertoo paljon, koska se tarkoittaa ”kanssa” ja ”liittyen”. Sekä jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön hallinta että verkostoissa toimiminen edellyttävät yhdessä tekemistä ja muiden kanssa toimimista. Oman alueensa taitavien asiantuntijoiden ja yrittäjien resurssien jakaminen edellyttää rakentavaa yhteistyötä ja tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä, jaettua asiantuntijuutta.

Neuvonnan palvelujärjestelmää tulee parantaa siten, että siinä toimiville, erilaisiin SPViin liittyviin asiasisältöihin pitkälle erikoistuneille asiantuntijoille rakentuu edellytykset yhdessä tarjota yrittäjäperheille ja perheyrityksille sellainen SPV-neuvontapalvelu, joka auttaa niitä kestävän omistajanvaihdosratkaisun löytämisessä ja toteuttamisessa. Asiantuntijaverkosto voi taata sen, että yrittäjä ei jää yksin.

Sukupolvenvaihdoksia tehdään erilaisissa tilanteissa. Perheet ja perheyritykset ovat erilaisia. Neuvonnan asiantuntijuuden pitää kyetä vastaamaan riittävästi tähän erilaisuuteen. Erilaisuuteen pystymme vastaamaan jaetulla asiantuntijuudella, jossa oman alansa erityiskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat, kuten yritysneuvojat, asianajajat, rahoitusasiantuntijat ja perheneuvojat yhdessä ja tarkoituksenmukaisella palveluyhdistelmällä auttavat yrittäjää ja hänen perhettään löytämään ja toteuttamaan heitä parhaiten palvelevan omistajanvaihdosratkaisun. Parhaimmat ja kestävimmät ratkaisut lienevät sellaisia, jotka vastaavat sekä yrittäjäperheenjäsenten omiin inhimillisiin kehitys- ja kehittymistarpeisiin että maatalouden ja yrityskehittämisen strategisiin tavoitteisiin.

Kirjoittaja on Minna Mattila-Aalto,
VTT, toimijuustutkija-systeemikehittäjä ja Hallittu SPV- ja ProSPV-hankkeiden vastuullinen johtaja

Tunteet ohjaavat omistajanvaihdoksia
– ohjaa sinä tunteita

Yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa sanotaan olevan 80 % kyse tunteista ja 20 % taloudellisista, ”kylmistä” luvuista. Kun siis käsittelemme omistajanvaihdoksia, käsittelemme tunteita.

Tunteet ja intuitio on otettu liiketoiminnassa huomioon jo iät ja ajat. Useat menestyvät yrittäjät ovat paljastaneet menestyksensä takana olleen intuition. Suuret johtajat kertovat tunteiden olevan mukana päätöksen teossa. Asiasta on paljon tutkimustietoa, oppaita, kirjallisuutta, kursseja.

Omistajanvaihdoksissa tunteet voivat näyttäytyä myyjän tai luopujan kannalta esimerkiksi pelkona, epävarmuutena, arkuutena, turvattomuutena, helpotuksena, iloisuutena, suruna, häpeänä, toiveikkuutena, kateutena, kaipautena tai minä tahansa ihmisen 104 tunnistetusta tunteesta. Jatkajan tai ostajan kannalta tunnemyrskyssä voi pyöriä odotusta, toiveikkuutta, arkuutta, pelkoa, turvattomuutta, epävarmuutta, iloa, toivoa, uskallusta, jännitystä tai myöskin mitä vain tunteita. Tunteita on valtavasti!

Pienten yritysten omistajanvaihdoksissa onkin keskeistä huomata, kuinka suuresta muutoksesta ja arkielämään vaikuttavasta asiasta on kyse. Vain sillä tavoin ymmärtää, miten tärkeää on ottaa huomioon inhimilliset tekijät. Hommaa helpottaa, kun hyväksyy tunteet ja harjoittelee niistä puhumista. Esimerkiksi samassa tilanteessa oleva kollega, yrityskummi tai yritysneuvoja voivat olla ensikäden apuja. Tärkeintä on muistaa, että mikään tunne ei ole väärä.

Kannustan tuomaan tunteet avoimesti esiin omistajanvaihdostilanteissa. Rohkeutta yrityskauppoihin!

Kirjoittaja on Anneli Komi
projektipäällikkö, Suomen Yrittäjät
ProSPV-hankkeen ohjausryhmän jäsen