Ennallistamisen ympärille syntyy uutta taloutta
Jaa artikkeli:
Lukuaika n. 3 minuuttia
EU:n ennallistamisasetus sai taakseen kesällä 2024 jäsenmaiden määräenemmistön. Epävarmuus asian ympärillä ennen päätöstä kesti pitkään. Moni kysyykin: mitäs nyt?
Ennallistamisasetus on hyväksytty ja jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa valmistella kansalliset suunnitelmat, joiden perusteella edetään. Suunnitteluvaihe ei tule olemaan yksinkertainen ja tulee vaatimaan kompromisseja sen suhteen, mitä tavoitetta maankäytön osalta painotetaan. Tämä ei koske pelkästään taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden välillä käytävää keskustelua. Ekologisten tavoitteiden osalta esimerkiksi monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voivat olla tapauksessa riippuen toisiaan tukevia tai keskenään ristiriidassa. Myös pelkästään taloudellisesti ennallistamisen tuottamien kustannusten ja hyötyjen eksakti rahallinen arvottaminen on haastavaa. Sosiaalisesti toimien olisi ajettava yhteiskunnan kokonaisetua, mutta oltava maanomistajille motivoivaa ja oikeudenmukaista, sillä nykyisellä tavoitetasolla osa toimista kohdistuu yksityismaille. Kun ylätasolla käydään vielä keskustelua siitä, miten asiat kannattaisi tehdä, niin käytännön tasolla kuitenkin jo näyttää selvältä, että merkittävä osa toimista tulee kohdistumaan puuntuotannoltaan heikkotuottoisiin ojitettuihin soihin.
Miten soiden ennallistamista tehdään?
Siinä missä ojituksella saavutettu merkittävä lisäys puuston kasvuun suometsissä on tuonut yhteiskunnalle taloudellista hyötyä, on kuitenkin myös merkittävä määrä ojitettuja soita, joilla metsänkasvatus ei ole taloudellisesti tuottavaa. Heikkotuottoisilta ojitetuilta soilta valuu veden mukana maaperän ravinteita aiheuttaen haittaa vesistöille. Näin ollen nämä alueet eivät tuota yhteiskunnalle taloudellista hyvää, vaan ylimääräistä vesistökuormitusta. Saman valuma-alueen muodostavat suot, kosteikot, purot ja järvet ovat veden välityksellä yhteydessä toisiinsa ja huonokuntoisten alueiden vaikutukset ovat siksi kokoaan laajemmat. Tämän lisäksi suon kuivatus on myös haitaksi luonnontilaisesta suoekosysteemistä riippuvaiselle lajistolle. Asiaa korostaa, että soilta lähtee moni ravintoketju liikkeelle.
Ennallistamistoimien ajatuksena on pyrkiä vaikuttamaan veden kulkuun, vähentää merkittävästi ravinteiden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja samalla kohentaa luontoarvoja
Yksinkertaistettuna ennallistamistyö tehdään ojitetuilla soilla siten, että vanhat ojat tukitaan tai padotaan kaivinkoneella, joka pidättää ravinteiden valumista suolta vesistöihin. Myös alueella olevaa puustoa poistetaan joskus, sillä puusto haihduttaa vettä. Toinen vaihtoehto voi sopivissa tapauksissa olla, että kuivuneelle suolle johdetaan omalla erillisellä johdeojallaan naapuripalstalta valumavedet, joka vettää kuivuneen suon. Ennallistamistoimien ajatuksena onkin suurimmassa osassa tapauksia pyrkiä vaikuttamaan veden kulkuun ja vähentää merkittävästi ravinteiden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja samalla myös kohentaa varsinaisia luontoarvoja.
Ennallistaminen tuo uutta työtä
Maankäyttösektorin kentän toimijoille on tulossa toteutettavaksi vuositasolla satojen miljoonien eurojen edestä hankkeita seuraavan muutaman vuosikymmenen aikana.
Markkinat ja demokratia ovat osaltaan puhuneet ja on odotettavissa, että jatkossa sekä julkinen että yksityinen rahoitus tulevat kasvamaan nykyisestä moninkertaiseksi. Maankäyttösektorin kentän toimijoille on alustavien Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan tulossa toteutettavaksi vuositasolla satojen miljoonien eurojen edestä hankkeita urakoitavaksi seuraavan muutaman vuosikymmenen aikana. Tämä tarkoittaa työn tarjonnan merkittävää lisääntymistä ennallistamishankkeita toteuttaville kaivinkoneyrittäjille sekä luonnonhoitohankkeiden suunnittelijoille. Ennallistamisen ympärille voikin syntyä uutta taloutta.
Luonnonhoitohankkeiden toteuttamisen kannalta onkin parannettava toimijoiden valmiuksia hankkeiden toteuttamiseen.
Vaikka Suomessa on toteutettu luonnonhoitohankkeita jo muutamien vuosikymmenien ajan, on toiminta ollut pienimuotoisista, jonka vuoksi osaajien määrä on vähäinen tulevaan tarpeeseen nähden. Luonnonhoitohankkeiden toteuttamisen kannalta onkin parannettava toimijoiden valmiuksia hankkeiden toteuttamiseen. Käytännössä se tarkoittaa varsinaisen ennallistamistyön osaamista, mutta myös liiketoimintaosaaminen ja toimijoiden väliset verkostot vaativat kehittämistä.
Teksti ja kuvat: Mikko Veistola, TTS Työtehoseura
Artikkeli on julkaistu alunperin TEHO-lehdessä 4/2024 . Voit tutustua lehden digiversioon tästä linkistä
Metsäalan kehittämistoiminnan ytimessämme on kestävä metsätalous, johon liittyy kannattavuus, tuottavuus, luonnonhoito sekä bioenergiaan ja kiertotalouteen liittyvät kysymykset. Tutustu täältä tarkemmin.