Maailman metsäpäivä 21.3.2024
Jaa artikkeli:
Metsätyön tuottavuuden käännekohtia Työtehoseuran satavuotiselta aikajanalta
Työtehoseura ry on satavuotisen historiansa aikana vaikuttanut metsätyön muutosten käännekohdissa. Metsätyö on vuosikymmenissä muuttunut erikoisosaajien ammatiksi, jossa käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.
Aimo harppaukset metsätyön työtehoon ovat tuoneet työvälineet, teknologia ja osaaminen. Kun Työtehoseuran metsäosasto vakiinnutti toimintansa vuonna 1942, Suomi kärsi sodanaikaisesta armottomasta työvoimapulasta.
– Metsäosasto ratkaisi elämän ja kuoleman kysymyksiä, sekä ihmisten arjen että kansakunnan kannalta. Parhaat metsätyömiehet olivat Vienan ja Aunuksen korvessa tai pakersivat korsuja Kannaksella. Ukkojen, poikasten ja akkojen piti savotoida tehokkaammin kuin ennen. Metsäteollisuus oli, jos mahdollista, vielä tärkeämpää kuin rauhanaikana. Suomi maksoi viljantuontinsa ja aseostoksensa Suur-Saksalle paljolti puutavaralla, taustoittaa ajankuvaa historioitsija
Teemu Keskisarja
Ensiaskel sodanjälkeiseen parempaan tuottavuuteen olivat kunnon työkalut. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat, joita Työtehoseura kehitti mm. Billnäs Oy:n kanssa.
Moottorisahasta tuottavuusloikka
Työtehoseuran metsäosasto kurssitti niin aputyönjohtajia kuin tavallisia työmiehiä. ”Mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.
– Uusi teknologia vei työpaikan kymmeniltätuhansilta metsäläisiltä. Mutta jäljelle jääneet olivat tehokkaampia ja myös tienasivat paremmin. Ilman moottorisahan tuottavuusloikkaa ei voi kuvitella hyvinvointivaltiota. Moottorisaha oli ostajalleen, siis yksittäiselle metsurillekin, kelpo investointi, jatkaa
Teemu Keskisarja
Ennen kuin 1950-luvulla traktorit vähitellen möyrivät metsiin, jylläsi metsämaastossa ehta hevosvoima. Umpihangen aukaisu oli raskasta ja peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Yksi vaikuttavimmista oivalluksista oli hevosreen jalasten standardointi.
– Vanha kansa oli viisasta – muttei erehtymätöntä. ”Kukin taaplaa tyylillään” -ajattelussa reet ja jalakset olivat erilaisia kullakin ajokalupajalla ja maasepällä. Leveyden standardisointi oli todella hyvä idea. Vaikutusta sopii kokeilla tänään vaikkapa siten, että yhdellä hiihtäjällä on allaan latu ja toisella sohjoista ja sattumanvaraista uraa, vertaa
Teemu Keskisarja
Hatunnosto metsäalan ammattilaisille Maailman metsäpäivänä
Työtehoseuran henkeen on aina kuulunut reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä sodanjälkeinen metsätyö, Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai nykyhetken suunta kestävästä metsänkäytöstä, on Työtehoseura vastannut tarpeisiin tutkimuksella, koulutuksella ja kehittämisellä. Siinä missä ennen kurssitettiin miehiä savottakämpillä, koulutetaan nykyisin metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan esihenkilöitä sekä johtajia vaativiin tehtäviinsä.
Työpaikkana metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotena ja Maailman metsäpäivänä 21.3., nostamme hattua menneen ajan metsureille ja tämän päivän ammattilaisille.
.
Yhteystiedot
Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Kuvat: Työtehoseuran arkisto
Kuva Kirveenvarsi:
Entisajan opastuksena oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”
Kuva Moottorisaha:
Moottorisahan yleistyminen 1950-luvulta alkaen toi tuottavuusloikan metsätyöhön.
Kuva Metsätyö:
Hevosreen jalasten standardointi kevensi kuorman kulkua metsäteillä.
Kuva Metsäkoneenkuljettajat:
Metsä on monelle mieluisa työympäristö. Metsäkoneenkuljettajan ammatti vaatii erikoisosaamista.