Maataloustöiden aikatutkimustieto elää ajassa
Jaa artikkeli:
Työtehoseuralla on satavuotiset perinteet työajan aikatutkimuksessa. Työntutkimukset aloitettiin jo yhdistyksen ensimmäisenä toimintavuotena 1924.
Työntutkimusten tavoitteena oli kohottaa maataloustuotantoa tehostamalla työnkäyttöä. Yhtenäinen työntutkimusmenetelmä kuitenkin puuttui pitkään. Aluksi työaikatietoa kerättiin Maataloushallituksen tutkimustoimiston ja maatalouden kannattavuustutkimusten kirjanpitotiloilta. Työn kehittämisen lisäksi työaikatietoa käytettiin palkkaustason määrittämiseen.
Työtehoseuran aikatutkimukset kohdistuivat aluksi urakkatöihin. Urakkatyön vähetessä maataloudessa siirryttiin selvittämään keskimääräistä työnmenekkiä eri töissä. Tutkimuksissa sovellettiin teollisuuden käyttämiä menetelmiä, vaikka ne eivät olleetkaan suoraan maatalouteen sopivia. Keskimääräisiä työsaavutuksia (määrä/h) maataloustöissä mitattiin epäedullisissa, keskimääräisissä ja edullisissa olosuhteissa.
Maatalouden aikatutkimuksiin oma järjestelmä
Vuonna 1976 Työtehoseura sai määrärahan Maatilatalouden kehittämisrahastosta keskimääräisiin työnmenekkeihin ja työsaavutuksiin perustuvan Maatalouden työnormit -julkaisun (1970) uudistamiseen. Tutkimuksessa kehitettiin maataloustöiden standardiaikajärjestelmä, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa töiden kulusta ja eri työnvaiheiden vaatimista ajoista (1980). Nykyiset standardiajat perustuvat kehitettyyn järjestelmään. Järjestelmän pohjalta voidaan johtaa erilaisiin työketjuihin työnmenekki- ja -tuotostiedot – eli työnormit. Maatalouden työnormit vuodelta 1980 ovat esimerkki standardiaikajärjestelmän käytöstä. Vuosina 1980–2015 työnmenekkitietoja – standardiaikoja, työnormeja ja niihin perustuvia muita työnmenekkilaskelmia – julkaistiin pääosin useina kymmeninä Työtehoseuran tiedotejulkaisuina.
TTS-Manager työkaluksi töiden suunnitteluun ja työmäärän hallintaan
Syksyllä 2004 alkoi TTS-Managerin kehitystyö työministeriön Tykes-ohjelman rahoittamana. Tavoitteena oli kehittää viljelijöille ja neuvojille työkalu, jolla voidaan dynaamisesti laskea maatilan kokonaistyömäärää, työn tuottavuutta ja töiden ajoittumista erilaisilla aikajänteillä. Kehitystyön lopputuloksena 2007 julkaistiin ensimmäinen Windows-ympäristössä toimiva laskentaohjelma.
Käytännön Maamies -lehden kanssa 2007 tehty sopimus toi ohjelman yli 17 000 kestotilaajan saataville. Lisäksi ohjelmaa käyttivät useat ProAgrian asiantuntijat sekä lukuisat luonnonvara-alan oppilaitokset. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela otti ohjelman käyttöön vuonna 2009 lomittajien työajan mitoitukseen.
Kätevästi internetissä toimivan selainpohjaisen TTS-Managerin kehitystyö alkoi 2020 maa- ja metsätalousministeriön päärahoituksella, ja ensimmäinen selainversio ohjelmasta julkaistiin 2022. Uudella ohjelmalla saa monipuolista tietoa työnkäytöstä, työn tuottavuudesta ja kustannuksista maatilan strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja tuotannon kehittämiseen. Ohjelmalla voi tarkastella myös töiden ulkoistamisen tai palkatun työvoiman käytön vaikutuksia kasvi- ja eläinkohtaisiin työkustannuksiin. Viimeisin versio ohjelmasta on julkaistu maaliskuussa 2024, ja kehitystyötä jatketaan edelleen. Kesän 2024 aikana myös Valion maidontuottajat saavat ohjelmaan käyttöoikeuden Valma-palvelun kautta.
Vuosisadan aikana maatalouden työaikatiedon keruu- ja käyttötavat ovat muuttuneet. Tiedon tarve muuttuvassa ympäristössä pysyy ja kasvaa, joten Työtehoseura jatkaa maataloustyön kehittäjänä sekä tiedon ja suunnittelusovellusten tuottajana tulevaisuudessakin.
Teksti: Eerikki Kaila, Markku Lätti ja Veli-Matti Tuure, Työtehoseura