Paalutuskoneenkuljettajia tarvitaan aina
Jaa artikkeli:
Paalutuskoneenkuljettajaksi voi kouluttautua suorittamalla maarakennusalan ammattitutkinnon, johon sisältyy paalutuskoneenkuljettajan koulutusohjelma. TTS Työtehoseura tarjoaa paalutuskoneenkuljettajille suunnattua koulutusta yhteistyössä Suomen Geoteknillinen Yhdistyksen (SGY) kanssa.
Aika ajoin meidät herättää varhain aamulla sänkyä ravisuttava ja ikkunoita helisyttävä säännöllinen jyskytys. Laaja alue tärähtelee paalutuskoneen juntatessa paaluja syvälle maaperään. Näin nousee uusi rakennus tai uutta uljasta kaupunkia. Paalutuskoneen ohjaamossa istuu erikoisalan ammattilainen: paalutuskoneen kuljettaja.
Paalutuskoneenkuljettaja on erikoistunut käyttämään paalutuskonetta paalujen asentamiseen ja kiinnittämiseen rakennustyömailla. Kuljettajille on erityisesti suurissa rakennusprojekteissa ja infrarakentamisessa kysyntää. He työllistyvät rakennusalan yrityksiin, paalutuksiin erikoistuneisiin yrityksiin tai itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Paalutuskoneen kuljettajia on Suomessa tällä hetkellä 100–150, joista 30–40% on virolaisia.
Miksi pitää paaluttaa?
Paalutuksessa maaperään porataan tai lyödään säännöllisin välein teräs- tai betonipaaluja. Tarkoituksena on siirtää rakennuksen kuorma syvemmälle kantavaan maakerrokseen saakka. Paalutusta tarvitaan maaperälle, joka ei muuten olisi riittävän kantava. Paalutuksen avulla rakennukselle, tielle tai vaikka sillalle saadaan tehtyä perustukset, jotka kestävät tukevasti paikoillaan pehmeämmälläkin maaperällä.
Tekniikkana paalutus on satoja vuosia vanha, esimerkiksi Venetsian vanhat rakennukset ovat paalutettuja. Alun perin paaluissa käytettiin puuta, josta siirryttiin myöhemmin betonipaaluihin ja sittemmin teräspaaluihin. Paalutuksia tarvitaan nykyään taas yhä enemmän, sillä parhaat rakennuspaikat, joissa maa on valmiiksi kantavac, alkavat olla käytetyt.
Millaista on kuljettajan työ?
Paalutuskoneenkuljettajien tehtäviin kuuluu paalujen asentaminen maahan suunnitelmien mukaisesti sekä koneen huolto ja ylläpito. Työ on suhteellisen rankkaa rakennustyömaan työtä, joka voi sisältää paljon turvallisuutta vaarantavia ja tarkkuutta vaativia asioita ja olosuhteita: suuret ja painavat koneet, pimeyttä, vettä, kylmyyttä, liikenneväylien tai raiteiden läheisyyttä, epästabiileja maamassoja, ahtaita rakennustyömaita, väsymystä. Työturvallisuuden noudattaminen onkin oleellisen tärkeää. Työ on usein keikkatyötä: paalutuskoneenkuljettajat saattavat olla esimerkiksi puoli vuotta töissä Ruotsissa ja sen jälkeen seuraava työmaa onkin Norjassa.
Alalta karsiutuvat heti alussa he, joille tämänkaltainen työ ei sovi. Paalutuskoneenkuljettajina työskentelevät ammattilaiset ovatkin ylpeitä erikoisosaamisestaan – tämä ei ole kaikkien hommaa. Uusi 3D:llä ja automaatiolla varustettu konekalusto helpottaa ja tehostaa myös paalutustyötä, mutta tämä ei pienennä osaavan koneenkäytön merkitystä.
Miten paalutus tehdään?
Paalutustapa valitaan maaperän ja projektin mukaan. Erilaiset paalutustavat vaativat erityisiä koneita ja osaamista.
Porapaalutus: Menetelmä, jossa teräsputki asennetaan poraamalla maahan. Putki voidaan tarvittaessa betonoida ja raudoittaa. Paalut porataan pääasiassa kallioon.
Lyöntipaalutus: Paalu upotetaan maahan suurella voimalla iskumekanismin avulla: lyömällä paalua pudotusjärkäleellä – tällainen voi painaa esimerkiksi 10 000 kiloa, täryttämällä tai painamalla. Paalut upotetaan tiiviiseen maakerrokseen tai kallion pintaan asti. Lyöntipaalutus on perinteinen ja paljon käytetty paalutusmenetelmä, sillä se on nopea ja varma menetelmä pehmeillä, savisilla ja maaperältään vaihtelevilla rakennusalueilla.
Pienpaalutus: Pienpaalutus on erityisesti pienille rakennusprojekteille tai ahtaaseen tilaan soveltuva paalutustapa, jossa käytetään pienempiä paaluja.
Miten pääsen alalle?
Paalutuskoneenkuljettajaksi voi kouluttautua suorittamalla maarakennusalan ammattitutkinnon, johon sisältyy paalutuskoneenkuljettajan koulutusohjelma. Suomen Geoteknillinen Yhdistys (SGY) julkaisi 2016 uudet paalutusohjeet. Niissä oli ensi kertaa määriteltynä paalutustyöluokitus, ja vaatimus suorittaa koulutus päästäkseen tekemään vaativia paalutustöitä.
Työtehoseura tarjoaa paalutuskoneenkuljettajille suunnattua koulutusta yhteistyössä SGY:n Paalutustoimikunnan kanssa. Koulutuksessa päivitetään uusin osaaminen ja valmistetaan osallistujia toimimaan itsenäisinä kuljettajina. Osa osallistujista on jo kokeneita ammattilaisia, osalle koulutuksessa tulee enemmän uutta. Koulutus sisältää 4–10 koulutuspäivää sekä työmaanäytöt, ja sen kesto on keskimäärin noin vuoden.
Uusi, järjestykseltään kolmas kurssi alkoi tammikuussa 2025. Koulutuspäivien sisältö on täyttä, tehokkaasti kalenteroitua asiaa, ja motivaatiota kuvaa se, että ilmoittautuneiden osallistumisprosentti on ollut yleensä 100 %. Tärkeä osa koulutusta on vertaistuki toisilta ammattilaisilta.
Kiinnostaako maarakennusala? Tutustu koulutuksiin täältä
Teksti: Minna Kuusela, Työtehoseura. Kuva: Harri Töhönen / Vastavalo