Puuseppien ja verhoilijoiden arvokkaat kädentaidot
Jaa artikkeli:
Työtehoseuran koulutusaloista puuseppä- ja verhoilualat ovat perinteisiä ja vahvasti kädentaitoihin perustuvia. Näihin ammatteihin liittyviä kädentaitoja ei voi oppia muuten kuin harjoittelemalla ja tekemällä alan työtehtäviä. Alat perustuvat tinkimättömään ammattitaitoon ja laadukkaaseen työhön. Digiloikka ja tekoäly eivät näillä aloilla ole yhtä oleellisia kuin monella muulla alalla.
Työtehoseurassa voi jatkaa puusepän ja verhoilijan opintoja ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon eli mestariksi asti. Käsityöaloilla ei tule koskaan valmiiksi, vaan aina riittää uusia haasteita ja uutta opittavaa. Siksi muutaman kerran vuodessa järjestetään aloilla toimiville ammattilaisille lyhytkursseja eri aiheista.
Puusepät hallitsevat vanhat ja uudet tekniikat
Puuseppiä koulutetaan kahdella osaamisalalla: Puuseppä-artesaani ja Puuseppä. -Tavoitteena on, että opintojen aikana opiskelijalle syntyy osaamisen ja tutkinnon lisäksi kontakteja työelämään, lisäosaamista mahdolliseen nykyiseen toimenkuvaan, kenties yritysidea ja valmiudet hakeutua halutessaan jatko-opintoihin, kuvailee koulutusten vastuukouluttaja Marko Pölönen. Koulutuksen edetessä puuseppä-artesaanit keskittyvät erilaisten käyttöesineiden suunnitteluun ja valmistamiseen.
Työskentelyssä kunnioitetaan perinteisiä menetelmiä, mutta hyödynnetään myös nykyaikaista valmistusteknologiaa, kuten CNC-työstöä ja 3D-mallinnusta. Puusepänteollisuuden puuseppien keskeistä osaamista on työn toteutuksen suunnittelu, puuteollisuuden materiaalien ja jatkojalosteiden osaaminen, puun ominaisuuksien ja käyttäytymisen tunteminen ja huomioiminen tuotteiden valmistuksessa, teollisuuden koneiden käytön hallinta puusepäntuotteiden valmistuksessa ja teollisen valmistustekniikan hallinta.
Verhoilu ja huonekalujen kunnostaminen kestävää kehitystä
Perinteinen verhoilijan työ vaatii taitoa, huolellisuutta ja kärsivällisyyttä, ja se perustuu useisiin käsityötaitoihin ja nykyaikaisiin sekä perinteisiin tekniikoihin. Joskus verhoilu käsitetään ”päällystämisenä”, mutta verhoilukankaan kiinnitys on vain pieni osa työtä verhoiltavissa huonekaluissa. Suurin työ tapahtuu näkyvän pinnan alla.
Hyvin tehty, perinteisesti verhoiltu huonekalu kestää pitkään ja jousitukset ja täytemateriaalit täytyy vaihtaa joskus jopa vain sadan vuoden välein. -Huonekalujen kunnostuksessa kohtaavat kestävä kehitys ja ekologiset arvot, korostaa koulutuksen vastuukouluttaja Leena Sarsila. – Design-huonekalut ovat usein hyvinkin kalliita tai arvokkaana perintönä kulkeneita ja niiden kunnostaminen on verhoilijan arkipäivää. Monesti kalusteissa on myös tunnearvoa ja ne halutaan säilyttää jälkipolville. Monet huonekalutehtaatkin verhoilevat uudelleen tuotteitaan asiakkaille – eli työpaikkoja löytyy, jatkaa Sarsila.
Koulutuksessa saattaa kiinnittää huomiota, että uusimpien teollisuusompelukoneiden rinnalla on vanhempaa konekantaa, jopa 1960-luvulta. Koneet on aikoinaan tehty kestämään ja ne ovat pysyneet säännöllisellä huollolla käyttökelpoisina näihin päiviin. Verhoilijakoulutuksen yhteydet työelämään ovat tiiviit ja työssäoppimispaikat löytyvät vuosittain kaikille alan opiskelijoille. Työtehoseuran verhoiluopinnoissa painottuu yrittäjyys yhtenä tärkeänä työllistymismuotona; jokaiseen kunnostettavaan huonekaluun suhtaudutaan asiakastyönä ja sille lasketaan arvo, myös euroina.
Teksti: Timo Pitkänen, Leena Sarsila ja Minna Kuusela, TTS Työtehoseura