Ruotsin korvausmallista lupaavia tuloksia  

• Maatalouden ja metsätalouden ajankohtaiset

31.3.2025

Jaa artikkeli:

Metsäkoneenkuljettajien koulutus:
Ruotsin korvausmallista lupaavia tuloksia  

Onnistuneet työelämän oppimisjaksot ovat varmin tapa saada metsäkoneenkuljettajaksi valmistuvat kiinnittymään metsäkonealalle. Kuitenkaan kaikki ammattiin opiskelevat eivät pääse oppimaan metsäkoneyrityksiin, sillä koneyrityksillä on taloudellisia haasteita tarjota riittävästi oppimispaikkoja. TTS Työtehoseura on Metsämiesten Säätiön rahoittamana toteuttanut pioneeriselvityksen 2023–2024 Ruotsin korvausmallista, sen toimivuudesta ja käyttömahdollisuuksista suomalaisessa metsäkonekoulutuksen työelämässä oppimisessa.     

Jotta metsäyhtiöt ja niille urakoivat metsäkoneyritykset saisivat teollisuuden puuhuollon kannalta tarvittavat määrät osaavia metsäkoneenkuljettajia, on löydettävä uusia ratkaisuja metsäkonealan työelämässä oppimisen kustannusten jakoon. Tulevaisuuden haasteina tunnistetaan nuorten ikäluokkien pienentyminen ja kiristyvä kilpailu työvoimasta.   

TTS Työtehoseura on Metsämiesten Säätiön rahoittamana toteuttanut pioneeriselvityksen 2023–2024 Ruotsin korvausmallista, sen toimivuudesta ja käyttömahdollisuuksista suomalaisessa metsäkonekoulutuksen työelämässä oppimisessa. Suomessa toimiviin metsäyhtiöihin ja metsäkoneyrityksiin kohdennetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että yhtiöistä vain yksi kolmesta ja metsäkoneyrittäjistä puolet oli aiemmin kuullut Ruotsin korvausmallista ja siihen sisältyvästä yhteisestä kassasta. Kun mallia tutkimushaastatteluissa avattiin, metsäkoneyrittäjistä 78,5 % ja metsäyhtiöiden edustajista 54,6 % näki sen kuitenkin soveltuvan hyvin tai erittäin hyvin Suomeen. Sama vastaajamäärä ilmaisi kiinnostuksensa osallistua työelämässä oppimisen tukemiseksi tarvittavaan yhteiseen kassaan, kunhan järjestelmä valmistellaan suomalaiseen toimintaympäristöön sopivaksi ja metsäyhtiöt sekä metsäkoneyritykset laajassa rintamassa yhteisvastuullisesti osallistuvat kehitystyöhön.   

Ruotsin korvausmalli, mistä on kyse?  

Ruotsin korvausmallia hallinnoi työnantajajärjestö Gröna arbetsgivare, mihin kuuluu 4000 yritystä ja 30 000 työntekijää. Korvausmallin tarkoituksena on tukea metsäkoneyrittäjää taloudellisesti metsäkoneenkuljettajaopiskelijan työelämässä oppimisjaksojen kustannusten kattamisessa. Korvausmallin käytännön toteutus tapahtuu kolmikantayhteistyönä Gröna arbetsgivaren, sen jäseninä olevien metsäyhtiöiden ja metsäkoneyritysten sekä metsäoppilaitosten välillä.  

Gröna arbetsgivaren jäseninä olevat metsäyhtiöt ja metsäkoneyrittäjät ovat vuodesta 2011 keränneet rahaa yhteiseen kassaan, josta opiskelijoiden työelämässä oppimista tuetaan. Tuki rahoitetaan jäsenyritysten työntekijöiden kokonaispalkkasummaan perustuvilla jäsenmaksuilla. Toimihenkilöiden kokonaispalkkasummasta maksetaan yhteiseen kassaan 0,25 % ja muiden työntekijöiden kokonaispalkkasummasta 0,15 %. Kassaa ylläpitää ja maksut hoitaa vakuutusyhtiöiden keskus Fora.  

Gröna arbetsgivare tarjoaa metsäkonealan opiskelijoita työelämän oppimisjaksoille metsäkoneyrityksiin korvausta vastaan. Metsäkoneenkuljettajaoppijoista maksettava korvaus on 6000 kruunua harjoitusviikolta (n. 516 €) tai 1 200 kruunua päivältä (n. 103 €). Koulun koneella työskentelevästä opiskelijasta korvaus on 200 kruunua päivältä (n. 17,2 €). Tukea työelämässä oppijan ohjauksesta maksetaan koneyritykselle enintään 10 viikolta ja opiskelija ei saa palkkaa. Vaikka tuki ei kata täysimääräisesti harjoittelusta aiheutuvia kuluja, ovat tutkimuksen mukaan ruotsalaiset metsäkoneyrittäjät tyytyväisiä sekä järjestelmän toimivuuteen että saamiinsa korvauksiin.   

Suomen malli suunnitteilla  

Pioneeriselvityksen tulosten perusteella esitetään, että Ruotsin korvausmallin kehitystyö Suomen korvausmalliksi tulisi käynnistää jo vuonna 2025 ensivaiheessa informaatiota lisäämällä ja käynnistämällä laaja metsäalan yhteinen valmistelutyö, mitä johtaisi suomalaisen korvausmallin pilotointiin vuonna 2026. Pilotoinnin tulosten valmistuttua keväällä 2027 olisi näyttöä esittää luodun suomalaisen korvausmallin valtakunnallista käyttöönottoa tai hylkäämistä.  

Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen työelämässä oppimisen korvauskäytänteiden kehittäminen on koko metsäalan yhteinen haaste. Metsäkoneenkuljettajapulan ratkaiseminen edellyttää laajaa tahtotilaa ja yhteistyötä, mitä kaikkien osapuolten on tehtävä metsäalan yhteinen etu edellä. 

Teksti: Eila Lautanen, TTS Työtehoseura  

Artikkeli julkaistu alun perin Teho-lehdessä 1/2025